Outokumpu RN

Välillä irrottauduttiin Aslakin kanssa remonttiympyröistä ja suunnattiin auton nokka lauantai aamuna klo 5.20 kohti Outokumpua. 

Aslak sai EH:n, koska tuomari katsoi sen olevan liian pieni. Se tosin mitattiin 31 cm korkeaksi, vaikka jalostustarkastuksen ja muiden mittausten perusteella se on aiemmin ollut 33 cm. Myös toinen valioluokan uros sai EH:n sijoittuen ensimmäiseksi, joten Aslakin oli tyytyminen VAL EH 2:seen.

Keskinkertainen menestys ei kuitenkaan onneksi osunut muiden Calawanien kohdalle. Aslakin puoliveli Pontus (C. Gunde) oli PU1 saaden ensimmäisen SERTinsä! Aslakin lisäksi esitin Martan  (C. Gerda) PN-kehässä, joka sijoittui toiseksi saaden myös SERTin! Ja Eve (C. Evelin) repäisi koko potin ollen ROP. Näiden lisäksi esitettiin Calawan kasvattajaryhmä, joka oli ROP & KP!

Päivä oli pitkä, kun jäimme loppukilpailuihin, mutta se kannatti. Mitä pidemmälle päivää mentiin, sitä huikeampia olivat tulokset. Aslakin mummo Vega (Cimillan Hilda Hulvaton) oli äärettömän hienosti BIS veteraani! Ja kaiken kukkuraksi Calawan BIS kasvattajaryhmä!!! Mielettömän hienoa saada kerrankin gööteille menestystä, yleensä kun ne kätellään isoista kehistä ensimmäisten joukossa ulos.

Imatra KR

Käytiin pitkästä aikaa näyttäytymässä. Lappeenrannan pääsiäisen aikaan järjestettävä näyttely oli taas Imatralla, joten pitäähän se käydä välillä kehässä pyörähtämässä, kun on näyttely kohtuullisen matkan päässä.

Tuomari tuntui tykkäävän Aslakista, mutta esittäjä (allekirjoittanut) sai vähän kritiikkiä. Esitin Aslakin uudestaan saatuani palautetta siitä, kuinka se tulisi esittää. Ehkä osittain luoton puutteestakin johtuen tulee aina pidettyä hihnaa hyvin kireällä, mutta tuomari tahtoi nähdä liikkeetkin hyvin vapaasti, eli hihna vaan roikkui mukana ja itse kävelin kädet sivuilla. 

Aslak oli VAL ERI1 SA PU2, saaden ainoana uroksena SA:n parhaan uroksen lisäksi. Tarkempi arvostelu löytyy jälleen Näyttelyt-sivulta laidasta.

Esitettiin myös Calawan kasvattajaryhmä. Tuomari kehui koiria ja menestyskin tuli, vaikkakin ryhmä oli hieman epätasainen, olihan meillä näytillä koirat neljästä eri yhdistelmästä. 

Kurkistus eteenpäin (vuoteen 2015)

Se olisi taas uusi vuosi tuloillaan ja aika pohtia, että mitä sitä tulevalle vuodelle keksittäisiin.

Treenirintamalla tulee luultavasti heti vuoden alusta olemaan huomattavasti aktiivisempaa, kuin nyt loppuvuonna. Siirrymme nimittäin treenaamaan tokoa täysin uuteen porukkaan ja uusien valvovien silmien alle. Saamme toivottavasti taas lisää treeni-intoa ja paljon oppia.

Tokon kanssa elelemme hieman ristiriitaisissa tunnelmissa. Sieltä sun täältä olen kuullut huhuja tokon sääntöjen kansainvälistymisestä tulevan vuoden aikana, mutta mihinkään varmaan tiedoitteeseen en ole törmännyt. Kyseinen uutinen ei todellakaan ilahduta allekirjoittanutta, sillä se tarkoittaa käytännössä alo-luokan poistumista kokonaan kuvioista ja muutoksia muihinkin luokkiin. Turhauttaa ajatuskin siitä, että ollaan turhaan kerätty taitoa ja rohkeutta alokkaan kuvioihin. Harmittaa myös ihan yleisellä tasolla, koska sääntömuutokset luultavasti karsivat tokosta ne viimeisetkin ''kaavasta poikkeavat'' rodut. Uskallan nimittäin veikata, että esimerkiksi göötin kanssa kokeisiin lähtemisen kynnyksestä tulee liian suuri ylitettäväksi. Muokkaus: Jo ennen kuin ehdin tätä tekstiä julkaista, Kennelliiton sivuille julkaistiin uudet tokon säännöt. Ei ne nyt ihan typeriltä vaikuta, joten emme vaivu epätoivoon. Nyt sitten odotellaan vielä, että sinne ilmestyisi tarkemmat suoritusohjeet liikkeille.

Yritämme siis ottaa tavoitteeksemme, että kävisimme edes yhdessä toko kokeessa ennen sääntömuutoksia, mikäli sellaiset on tulossa. Aika näyttää milloin uskaltaudumme kokeisiin, riippuu paljolti siitä kuinka treenit lähtee vuoden alusta käyntiin.

Olen myös harkinnut Aslakin kanssa rally-toko kokeita. Ihan vaan siksi, että saisin omaa kisajännitystä lievennettyä ja saataisiin yhteistä mukavaa puuhaa. Ensimmäisen luokan kyltit ovat jo tokon kautta suhteellisen tuttuja, ainoastaan eteen istuminen ja pk:n täyskäännös on sellaisia, mitä me ei osata. Toivotaan, että kokeita sattuisi kohtuullisen matkan päähän ja mahduttaisiin niihin mukaan.

Myös luonnetesti alkaisi olla ajankohtainen. Aslak saavuttaa 23.12. kolmen vuoden iän. Senhän pitäisi tarkoittaa aikuistumista, mutta vielä siitä vähän uupuu. Tosin on se kyllä jossain määrin aikuistunutkin. Vielä ei ole mitään testiä kiikarissa, mutta iän puolesta voitaisiin varmaan niitä alkaa katselemaan.

Ihan huvin vuoksi pyörähdellään varmaan muutamissa näyttelyissä Suomessa. Tavoitteena olisi käydä myös edes yksi näyttely kotimaan rajojen ulkopuolella, kun se jäi tältä vuodelta käymättä. 

Myös mätsäreitä yms. tapahtumia varmasti omaksi huviksi kierrellään jos sattuu kohdalleen.

Jälki on laji, joka edelleen pyörii mielessä toistuvasti. Katsellaan jos vaikka keväällä saataisiin jälkikärpäsen purema ja alettaisiin treenata sitä.

Kurkistus taaksepäin

Tämän vuoden alkajaisiksi listasimme suunnitelmia tuleville kuukausille. Tässä pieni katsaus, että mitä saatiinkaan aikaan:

Harrastukset:

• Näyttelyt: tavoitteena oli saada puuttuva serti suomen muotovalion arvoa varten. Tämä tavoite saavutettiin hyvinkin nopeasti ja kaupanpäälle pari CACIB ruusukettakin tarttui matkaan.

• Suomen rajojen ulkopuolelle emme suunnitelmista huolimatta edistyneet. Budjetti ja aika eivät yksinkertaisesti riittäneet.

• Toko-kokeitakaan emme korkanneet. Paikkamakuussa otettiin kyllä suuria askelia eteenpäin, mutta koevalmiuteen emme ole ihan vielä päässeet. Kyllähän Aslak alo-luokan liikkeet osaa ja välillä treenit menevät aivan nappiin. Itse vaan jännitän liikaa sitä, että mitä se keksiikin sitten, jos vaikka kadottaa korvat kokonaan...

Muita:

• Terveystarkastuksissa käytiin ottamassa perusteelliset kuvat. Se olikin yksi vuoden kohokohdista, kun saatiin parhaat mahdolliset uutiset jokaisesta tarkastuksen osa-alueesta. 

• Kokonaisuudessaan rajojen koettelemuksissa ja arjen käytännön käytös asioissa on tullut suuntaa vain parempaan. Monissa asioissa on toki edelleen parannettavaa, eikä kaikki omat pentuajan mokat varmasti olekaan koskaan korjattavissa, mutta kokonaisuutena sujuu mukavasti. Jotain erityisiä onnistumisia mainitakseni, kotoa tehdyt hihnalenkit ovat oikein mallikkaita, ei tietoa kiskomisesta (yleensä).

• Luoksetulot lenkeillä paranivat vuoden aikana. Edelleenkään en kuitenkaan luota, että tulisi koiran/ihmisen/tms. tullessa vastaan.

• Häkissä oloa esim. näyttelypaikoilla ei juurikaan harjoiteltu. Laiska ja mukavuudenhaluinen omistaja! Ei vaan, ei ollut häkille juuri kyllä tarvettakaan, niin ei edistytty harjoittelemaan.

• Aslak on aikuistunut huomattavasti, mitä odottelinkin tälle vuodelle. Varmasti aikuistuu vielä lisää vuosi vuodelta, mutta nyt on jo selkeästi sillä suunnalla.

• Emännän tavoitteena oli löytää suunta. Tämäkin tavoite saavutettiin, kun aloitin opinnot ammattikorkeakoulussa.

• Isännän tavoite valmistua ammattiinsa toteutui sekin.

Gööttien erikoisnäyttely ja suunnitelmia

Kesäämme kuului jälleen yksi vuoden kohokohdista, nimittäin länsigöötanmaanpystykorvien erikoisnäyttely. Tänä vuonna erkkarimme oli Tampereella, mutta väliin sitä ei jätetä vaikka kilometrejä kertyisi, ja pitihän meidän palauttaa viime vuonna saatu paras nuori -kiertopokaali. Paitsi että kyseinen näyttely on usein matkustelua sellaisiin kaupunkeihin, joissa ei muuten tulisi vierailtua, niin se on myös ainoa tilaisuus nähdä vuodessa paljon rodun edustajia ihmisineen. Tunnelma on tapahtumassa aina hieno, jotenkin kun nämä göötit ovat niin oma maailmansa. Näyttelyn järjestelytkin olivat oikein onnistuneet. 

Erkkari oli (jälleen) hieman liian kaukana meidän makuumme päiväreissuun, joten yövyimme oikein mukavassa huoneistossa neljän ihmisen ja kolmen göötin voimin. Aslakhan sietää yleensä aika hyvin muita uroksia, mutta ilmeisesti liian läheinen tuttavuus ei ole mieleen ja tässä uroksessa oli nyt jokin miksi kemiat eivät kohdanneet, joten pojat eivät sitten viettäneet kauheasti aikaa keskenään. Mutta tilaahan meillä riitti. 

Aslakin tuloksena oli VAL ERI, sen kummemmin se ei sijoittunut lukuisten valiourosten joukosta. Urokset arvosteli Pekka Teini ja Aslakin arvostelu kuullosti tältä: 

''Keskikokoinen mittasuhteiltaan oikea valiouros, jolla hyvä ylälinja ja hyvä rungon volyymi. Hieno pää, hieman pysty olkavarsi. Hyvä rakenne takana. Hyvälaatuinen kesäturkki.''

Ihan kiva arvostelu siis, minusta. Kokonaisuudessaan oli taas oikein mukava reissu, Aslak käyttäytyi ihan mallikkaasti näyttelypaikalla. Toivottavasti ensi kesänä taas samoissa merkeissä reissataan.

Kyseisenä viikonloppuna hoidettiin myös hieman tutustumista, mikä johti suvunjatke suunnitelmiin. Nyt vain odotellaan morsion juoksujen alkua, jotta saadaan vietyä suunnitelmia eteenpäin. Lisää tietoa yhdistelmästä ja mahdollisesta tulevasta pentueesta voi lukea Kennel Norvillen sivuilta ja suunniteltua yhdistelmää voi tutkailla myös KoiraNetistä .

Kuulumisia

Joko voi sanoa, että on syksy? Oli miten oli, niin siltä ainakin tuntuu, ja se jos mikä on hienoa. Syksy on ehdottomasti koiran ja ihmisen parasta aikaa, tänäänkin paistoi aurinko ja oli viileää. Parempaa ulkoilusäätä ei voisikaan toivoa.

mustikoita

Viime aikoina ei olla tehty oikeastaan mitään ja toisaalta ollaan tehty ihan hirveän paljon kaikkea.

Allekirjoittanut on päässyt taas opiskelun makuun kun opinnot ammattikorkeakoulussa alkoivat. Vapaa-aika ollaan käytetty ulkoiluun ja ollaan me paristi tokoa treenattu. 

Viime viikonloppuna käytiin katselemassa agilitykisoja. Aslak osasi käyttäytyä paikalla hyvin. Treenattiin siellä myös hieman tokoa, mutta keskittymiskyky oli hiukan hukassa kun nenä vei ja järki vikisi. Saatiin kuitenkin muutama kiva seuraamis pätkä tuollaisessa maksimihäiriössä. Tokoa on treenattu pari erinäistä muuta kertaa ihan omissa oloissa, oikein onnistuneita treenejä. 

Huomiota on kiinnitetty mm. perusasentoihin ja liikkeestä seisomisen lopun perusasennon ennakoimattomuuteen. Ainoat virheet ovat olleet ohjaajan sähläyksestä johtuneita. On taas tullut todettua, että turha hiominen ja säätäminen ei Aslakille sovi, vaan se tarvitsee selkeää ja ripeää toimintaa ja tekemistä. Perusasennon ennakoimattomuuten oli käytetty erinäisiä harjoitteita, mutta niissä koira vaan turhautui. Ystävän ideasta ollaan nyt tehty kaikessa yksinkertaisuudessaan siten, että vierelle palatessa toistan ''seiso'' -käskyn ja sillä on ongelma ratkennut. Perusasennoissa oleskeluun pitäisi saada jotenkin keskittymiskykyä ja kärsivällisyyttä... Katsotaan mitä siihen keksitään.

Viime viikonloppuna käytiin myös Kouvolassa näyttelemässä... Arvostelu löytyy ''Näyttelyt'' -sivulta. Näyttelystä ei juuri ole kerrottavaa, paitsi että käytiin hakemassa ensimmäinen EH sitten koko näyttelyuran ainoiden junnu EH:iden jälkeen. Arvostelu on kuitenkin ihan kiva. Esitettiin myös Calawan kasvattajaryhmä. Mukava päivä kaikenkaikkiaan ja Calawan gööteille kokonaisuudessaan mukavaa menestystä.

Kuopio KV ja muuta menoa

Torstaina pakattiin auto täyteen tavaraa ja suunnattiin Sulkavalle mökkeilemään. Tarkoituksena oli huidella loppu viikko ja niin tehtiinkin, tosin pari yötä käväistiin kotosalla nukkumassa.

Perjantaina lähdettiin Sulkavalta Kuopioon pyörähtämään näyttelyssä. Göötit tuomaroi tanskalainen Marianne Baden, joka piti aika tiukkaa linjaa. Aslak oli VAL ERI2, ilman mausteita. SA:n tuomari jätti antamatta, koska ei kuulemma pitänyt Aslakin selkälinjasta. Käytiin myös pyörähtämässä kehässä kasvattajaryhmän merkeissä.

Lämpöä riitti Kuopiossa enemmän kuin tarpeeksi. Aslak makoili kehän laidalla jo aivan uupuneena ennen kuin ehdittiin kehäänkään. Todella kärsivällisesti ja kauniisti se malttoi kuitenkin jälleen kehässä esiintyä. Toiset koirat saivat haukkua ja jopa rähistä, mutta Aslak kun oli tullut esiintymään, se myös siihen keskittyi, ei vilkaissutkaan muita.

Loppu viikko vietettiin Sulkavalla sukulaisten kanssa. Aslak käyttäytyi todella hienosti, jokaisena päivänä se lähinnä otti vastaan iloisesti vieraita, niin lapsia kuin aikuisiakin, ja makoili pöydän alla. 

Pari tasaisista päivistä erottuvaa tapahtumaa viikonloppuumme kuitenkin mahtui. Torstai iltana Aslak söi ampiaisen... Heitin samointein olan yli haaveet seuraavan päivän näyttelystä ja kelasin jo päässäni lähintä eläinlääkäriä. Kuin ihmeen kaupalla Aslak ei kuitenkaan saanut mitään oireita, ötökän nielaistuaan vaan näytti huonovointiselta. Ei pienintäkään turvotusta tms. 

Lauantai aamuna menimme Aslakin kanssa kahdestaan Sulkavalle ja ketään ei ollut alkuun ''kotona'', joten ajattelimme olla hurjia ja lähteä uimaan (itse en ole tainnut pariin vuoteen mennä veteen ja Aslak tyytyy yleensä kahlailuun). Polskittiin pitkän aikaa, harmi kun ei saatu ikuistettua tätä. Aslak ui pitkiä pätkiä vierellä ja selvästi nautti yhteisestä jutusta. Lähinnä rannan suuntaisesti uitiin, kun Aslakilla ei ollut pelastusliivejä, ajattelin että pääsee huilaamaan mahdollisimman nopeasti tarvittaessa. Hyvin jaksoi, mutta loppu päivän olikin väsynyttä poikaa.

Joensuu KV

Eilen pakattiin jälleen pari pikkukoiraa autoon ja lähdettiin pyörähtämään näyttelykehässä, tällä kertaa suuntanamme Joensuu. Ilma oli hieno, suht kuuma, muttei kuitenkaan ihan liian helle koirille. Näyttelypaikalle saapuessamme Aslakin piti taas ensimmäinen vartti vetää kuin juhtahärkä hajujen perässä, mutta sen jälkeen rauhoittui mukavasti. Näyttelykehän laidalla istuskellessamme se vain makoili varjossa, mitä nyt välillä piti vähän ohi menijöille haukahdella, mutta kokonaisuudessaan oli tosi nätisti ja rauhassa.

Meille tuli toissapäivänä viimetipassa tuomarimuutos ja göötit arvostelikin Paavo Mattila. Aslak esiintyi minusta todella hienosti, paremmin kuin aikoihin. Ravasi kauniisti, seisoi nätisti ja piti hännän ja korvatkin skarppina, oli selkeästi iloinen kehässä, häntä heilui ja malttoi keskittyä. Sai olla todella tyytyväinen. Ja hieno esiintyiminen tuottikin tulosta, lukuisten kehässä kierrettyjen kierrosten jälkeen Aslak korjasi niinkin kivan potin, kuin: VAL ERI VAK1 SA PU1 CACIB VSP

Näyttelyn jälkeen suunnattiin vielä muualle treffaamaan sukulaisgöötit, mukana oli sisaruksia kolmesta yhdistelmästä samalta emältä, Eve ensimmäisestä, Aslak toisesta ja Martta & Väinö edustivat kolmatta. Niitä on kyllä hauska seurata kun päästään metsään, ovat jotenkin niin elementissään vapaana juostessaan. Aslak on siitä erikoinen, että vaikka tahtoisi aina kaikkien toisten koirien seuraan, niin ei se lähde kuitenkaan paineihin mukaan, touhuilee omiaan ja katsoo kun muut leikkii, vähän juoksee mukana. 

Myös korvat ja käytöstavat olivat meinanneet ensin unohtua näyttelypaikalle, kun Aslak säntäsi autosta ilman lupaa ja juoksi hetken ympyrää muut villiten, täysin ilman kuuloaistia. Kyllä ne korvatkin sitten lopulta löytyi, mutta oli ilmeisesti ylpistynyt hienosta esiintymisestään, niin piti ottaa vähän omia vapauksia. Vielä tänäänkin se koki olevansa ylemmistöä, herkutellen omin lupineen kissan kanssa broilerinfileepihvit kermakastikkeessa.

Näyttelystä kotia kohti ajellessamme vilkuilin tapani mukaan kalenteria, että mitäs seuraavaksi. Ja järkytyin kun tajusin, että meillä ei ole pariin kuukauteen yhtään näyttelyä eikä juuri mitään muutakaan menoa! Nyt pitää äkkiä keksiä jostain kalenterin täytettä. ;)

Ensimmäinen laatuaan Imatran KV:stä

Nimittäin CACIB, kuten kuvasta voi huomata. :) Tänään siis Imatralla KV näyttely oli ohjelmassamme. Kuuma halli ja mahtavat tuoksut pistivät Aslakin vähän kuutamolle ja esiintyminen ei olisi oikein huvittanut, ravi oli hukassa ja seisoessa ryhti oli kuin märällä villasukalla, mutta se kuitenkin riitti tämän näköiseen riviin:

VAL ERI1 SA PU2 CACIB

Tarkempi arvostelu löytyy jälleen täältä (näyttelyt -sivu, klik). Tämä oli nyt ensimmäinen kerta valioluokassa ja tästä on hyvä jatkaa. :)

FI MVA

Eilen, 29.3.2014, oltiin kotikulmilla esiintymässä Kerimäen ryhmänäyttelyssä. Ja niin siinä sitten kävi, että Aslak nyt kahden vuoden ja kolmen kuukauden iässä toisessa avoimen luokan näyttelyssään sai neljännen ja täten viimeisen sertinsä ja on nyt sitten Kennelliiton vahvistusta vaille Suomen muotovalio. 

Tuomarina näyttelyssä oli Esa Ruotsalainen ja Aslakin rivi näytti tältä:

AVO ERI AVK1 SA PU1 SERT VSP FI MVA
Arvostelu tarkemmin täällä (klik).

Vietimme näyttelyssä kokonaisuudessaan todella mukavan päivän. Hallissa oli tiiviimpi tunnelma kuin missään käymässämme näyttelyssä aiemmin, mutta sopu sijaa antaa, se ei päivää häirinnyt. Aslak kun on sellainen, että sille sosiaaliset tilanteet on niin luontaisia. Siinä se kehän laidalla odotellessa parkkeerasi istumaan vieraitten naisten jalkoihin ja liittyi porukkaan jutustelemaan nauttien selkeästi saamastaan huomiosta. Välillä vähän pusutteli ja leikki göötti ystävättärensä Laran kanssa ja muuten katseli näyttelyn menoa ja elätteli toiveita, että toiset koirat tulisivat seurustelemaan hänen kanssaan. Ja täysin äänettä! :-)

Jyväskylässä näyttelemässä

Tänään käytiin näyttelyssä Jyväskylän KV:ssä. Näyttely oli Aslakin ensimmäinen isojen poikien sarjassa, eli avoimessa luokassa. Tuloksena oli AVO ERI AVK2, eli mitään kummoisia kotiin tuomisia ei tullut, mutta kaikin puolin meni kivasti. Aslak esiintyi hienosti, arvostelu on Aslakin näköinen, siinä on löydetty kyllä kaikki Aslakin viat, mutta juuri ne mitkä siinä tosiaan on. Ja ERIäkään ei tänään helposti irronnut, joten olkaamme siis tyytyväisiä siihen. Tarkempi arvostelu täällä (klik).

Reissu sujui kokonaisuudessaan hyvin. Näyttelypaikalle mennessä tuntui hieman ahtaalta, kun Aslak oli virtaa täynnä automatkan jälkeen ja itsellä oli tavaroita joka sormelle, mutta selviydyttiin sisään. Ensimmäinen puolituntinen piti taas harjoittaa vallatonta idiotismia, kuin ei olisi koskaan ihmisten ilmoilla käynytkään. Matkakaverimme sanoja lainatakseni, Aslak oli asenteella ''Moi mie oon Aslak ja mie tuun Savonlinnasta kuka sie oot?'' kun jokainen ihminen ja koira olisi pitänyt päästä moikkaamaan. 

Samalla voimme vielä toivottaa Leenalle julkiset pahoittelut ''parempiin suihin'' hävinneestä pasteijasta jonka Aslak varasti sekunnin sadasosassa kädestä. Onneksi oli suihkepullo vieressä, Aslak sai kokea hellät mutta tiukat nuhtelut aiheesta. Loppuajasta Aslak alkoi käyttäytyä nätisti, istuskeli ja katseli näyttelyn menoa rauhassa ja jopa makoilikin hetken ympärillä olevasta näyttelyhulinasta huolimatta ihan pyytämättä. Kaikin puolin mukava reissu, jälleen kerran paljon kiitoksia Leenalle ja Onnille reissuseurasta!

Helsinki Winner 2013

Parin tunnin uniyrityksen jälkeen suuntasimme kutakuinkin 17 tunnin näyttelyreissulle, Helsinki Winneriin. Auto starttasi kohti Helsinkiä klo 2.30 yhden göötin ja yhden mittelin voimin.

Oltiin suhteellisen ajoissa messukeskuksessa, joten otettiin Aslakillekin häkki. Ja kuka olisi uskonut, että se oli siellä melkein hiljaa. Välillä vähän kimitti ja haukahteli, mutta pääasiassa kuitenkin oli hiljaa.

Tuloksenamme oli NUO ERI NUK1 SA, tuomarina ruotsalainen Annika Ulltveit-Moe. Tulokseen olemme tyytyväisiä ja Aslak esiintyikin ihan hyvin - paras uros -kehään asti. Siellä se olisi mielummin pistänyt leikiksi muitten kanssa. Mutta ainenkin sillä oli hauskaa ja luonteesta oli mukava maininta arvostelussakin. Tarkempi arvostelu jälleen näyttelytulosten omalla sivulla (klik)

Reissusta palasi äsken kolme erittäin väsynyttä ihmistä ja kaksi hyvin väsynyttä pientä pystykorvaa. Nyt Aslakin kanssa rentoudutaan ja odotellaan ensivuoden näyttelyitä isojen poikien sarjassa kahden ikävuoden tullessa mittariin kohta...

Ps. Pitihän se myös vähän shoppailla ja mukaan tarttui muun muassa gööttimäistä tavaraa, uusi panta ja kuvassa näkyvä sorsa.

Ristiina näyttely

Lauantaina 24.8. pakattiin Aslak ja Onni -mitteli autoon ja suunnattiin Ristiinan ryhmänäyttelyyn. Paikanpäällä oli taas mukavasti gööttejä, niin kehään menijöitä kuin turistiksi paikalle tulleitakin. Uroksia taisi olla seitsemän kappaletta, ellen aivan väärin muista. 

Kehässä ja ylipäätänsä paikanpäällä oli jotain valtavan hyviä tuoksuja, sillä Aslak kirjaimellisesti ryömi pitkin nurmikkoa haistellen ja välillä kaihoisasti valittaen. Juuri siinä kohtaa missä kehässä olisi pitänyt seisoa oli joku haju ja Aslak oli kovin erimieltä patsastelusta. Sain sen kaiketi kuitenkin tarpeeksi liikkumaan ja seisomaan jotta tuomari pääsi riittävästi näkemään, liikkeessä ei sitten onneksi ihan yhtä paljon vieneet hajut, vaikka siinäkin huomattavasti edellis kertoja enemmän.

Uroksista SA:n sai ainoastaan Aslak ja sen velipuoli Eka saman emän edellisestä pentueesta. Parhaan uroksen tittelin ja vielä ROP:inkiin vei velipoika (onnittelut heille jälleen hienosta suorituksesta), mutta koska Eka on jo valio, niin SERT siirtyi sitten Aslakille.

Aslakhan on vielä suhteellisen kevyt urokseksi, mutta tällä kertaa se oli kaiketi tuomarin mieleen. Myös omaan silmään Aslakin toinen ''heikko kohta'' eli häntä miellytti tuomaria. Itsehän olen nyt pyrkinyt sitä nostamaan selän päälle, jotta ei näyttäisi vain epämääräiseltä perässä roikkuvalta ulokkeelta, mutta tällä kertaa tuomari ei pitänyt tiiviimmälle kiepille kääntyvästä hännästä, mikä oli Aslakin etu.

Kokonaisuudessaan rivimme näytti siis tältä:

NUO ERI NUK1 SA PU2 SERT, tuomarina Tapani Pukkila.

Tarkempi arvostelu löytyy jälleen Näyttelyt -sivulta.

Tältä vuodelta meidän näyttelyt olivat nyt sitten luultavasti siinä, joulukuussa Aslakille tulee täyteen se kahden vuoden ikä, joten jatkanemme näyttelemistä sitten vuodenvaihteen jälkeen, jotta saataisiin sitten vielä SERT muotovalion arvoa varten. Nämä kolme SERTiä ja ihan mukavan kuulloiset arvostelut riittävät ennen sitä.

Kouvola KR

Tänään (17.8.) käytiin näyttelemässä Kouvolan kaikkien rotujen näyttelyssä. Fanny siskoa ollaankin viime aikoina nähty oikein tiheään, tällä kertaa näimme myös Aslakin puolisisaruksia omistajineen. :)

Aslak esiintyi omaan silmään kaikilta osin oikein hyvin. Tuloksena oli NUO ERI NUK 2 SA PU4. PU1 ja SERT meni oikeaan osoitteeseen Aslakin velipuolelle, joka oli oikein komea ja sai viimeisen sertin muotovalion arvoa varten. Onnittelut vielä heille! :)

Meille aivan uutena juttuna otimme osaa myös kasvattajaryhmään. Kaikki koirat olivat hieman erinäköisiä, mutta tuomari löysi niistä kuitenkin riittävästi yhteneväisyyksiä. Tuloksensa siis ROP ja KP.

Mukava aamupäivä vierähti näyttelyssä ja tuloksiinkin ollaan oikein tyytyväisiä, tarkempi arvostelu löytyy taas Näyttelyt -sivulta.

Aslak käyttytyi suhteellisen rauhallisesti, sisarusten saapuessa paikalle piti sitten vähän ottaa vauhtia ja yrittää madella kaikkien, niin ihmisten kuin koirienkin edessä, jotta joku huomaisi. Leikkimään kun ei päässyt niin odottaminen alkoi jo vähän tympiä, mutta sekin meni pienen kiukuttelun jälkeen ohitse.

Gööttien erikoisnäyttely 2013 Pori

Tänä vuonna Länsigöötanmaanpystykorvien erikoisnäyttely oli Porissa ja ensin mietittiin, että lähdetäänkö ollenkaan, kun on niin paljon matkaa, mutta ajateltiin tehdä sitten kesäloma reissua samalla, kun ei oltu Porissa ennen käyty.

Lauantai aamuna klo 5.00 käänsimme auton keulan kohti Poria ja aamupäivällä oltiin perillä. Päivän aikana käytiin katselemassa maisemia, pyörähdettiin kauppakeskuksessa, käytiin katsomassa merta ja uimassa koirien uimarannalla, lenkkeilmässä Porin metsässä (jäljestämässä jänistä) ja illalla hieman istumassa terassilla. Yö meni rauhallisesti, Aslak nukkui kuin kotonaan, vaikka hotellihuoneemme olikin turhan kuuma.

Sunnuntai aamu startattiin hotellin aamupalalla ja sen jälkeen lähdettiin lenkille, mistä suuntasimme näyttelypaikalle. Näyttely oli järjestetty oikein hyvin ja oli mukavaa nähdä taas paljon gööttejä, niitä kun ei juuri täällä kotipuolessa näe. Aslak käyttäytyi kokonaisuudessaan näyttelypaikalla hyvin, ei juurikaan haukkunut ja sen kanssa pystyi kiertelemään kojujakin ilman kummempaa hihnassa vetämistä tai muuta riekkumista. Kuumuus otti osansa senkin energiasta, kuten myös ihmisten. Onneksi oli teltta missä oleskella varjossa.

Alkuun Aslak esiintyi reippaasti kuumuudesta huolimatta, mutta loppua kohden kehän kiertely ei enää meinannut huvittaa, vaan yritti vain vetää varjoon ja juomaan. Liikkua se jaksoi ihan hyvin vielä loppu puolellakin, mutta seisominen rivissä kuvia varten oli jo mahdoton tehtävä, mahtoi tulla hienoja kuvia, kun Aslak pyöri kuin hyrrä. :D Oli tosiaan sen mielestä sietämättömän kuuma, kun ei nakitkaan kiinnostanut (yleensä niitä se ei voi vastustaa missään tilanteessa).

Sen suurempia tavotteita ei oltu näyttelylle asetettu, kunhan ''muodon vuoksi'' lähdettiin ja ajattelin, että kunhan nyt ei EH:ta huonompaa tule, niin iha tyytyväisiä ollaan. Aslak kuitenkin ylitti kaikki odotukset ja enemmänkin, kun tulos rivi näytti tältä:

NUO ERI NUK1 SA PU2 SERT,

minkä lisäksi Aslak vielä kilpaili rotunsa parhaan nuoren tittelistä siskotyttö Fannya vastaan korjaten senkin pokaalin kotiin. Onnittelut kuitenkin myös Fannylle, kivasti meni silläkin. :)

Mikä sen hienompaa, kuin saada toinen serti jo nyt ja etenkin saada se rodun erikoisnäyttelystä, on siis saatu komea göötti miehen alku, siitä toki kiitosta kasvattajalle. :) Nyt sitten kierretään parit näyttelyt joihin ollaan jo ilmottauduttu, minkä jälkeen varmaan odotellaan kahden vuoden ikää kolmannen sertin metsästystä varten.

Kotimatkalla autokin otti ja hajosi, mutta toi meidät juuri ja juuri kuitenkin kotiin asti, mutta reissu kyllä kannatti.

Tarkempi arvostelu näyttelyt sivulla.

Tohmajärvi näyttely 2013

Eilen 5.5.2013 käytiin näyttelemässä Tohmajärvellä. Onnistuttiin taas jälleen kerran taitavasti arvioimaan aikataulut pieleen, johtuen ehkä myöhäisestä kehästä aiempiin näyttelyihin verrattuna. Noh oltiin sitten Tohmajärvellä perillä jo 10.30 (kehä joskus kahden jälkeen). Käytiin siinä sitten vähän katsomassa paikallisia maisemia ja kävelemässä luontopolulla. Aslakin kanssa toki on aina hyvä olla ajoissa, jotta ehtii enimmät sähläykset purkaa ennen kehää. Ensin näytti, että ei rauhoittumista tai saati hiljaisuutta meinaa tulla millään, mutta kyllä sitten sisätiloissa kun pääsi ihmisten tasolle ''juttelemaan'' ja istumaan, niin sitten oli tyytyväinen.

Kehässä Aslak osasi olla hyvin, mitä nyt lattiamatossa olisi taas ollut vaikka mitä kivoja hajuja. Tuloksiinkin saatiin olla oikein tyytyväisiä, eli sijoituksena oli JUN ERI JUK1 SA PU2 VASERT. Arvostelu tarkemmin Näyttelyt -sivulla. :-)

Yllä kuvia Aslakista ruusukkeen kanssa, ensimmäinen (asiallinen) kuva oli työn takana eikä ollut ihan onnistunein tuokaan, toisen kuvan tyyppisiä otoksia Aslak taas antoi oikein mielellään, eli pelleilyksi vaan, kuten yleensä. :D

Tuulos 6.10.2012

9kk

Eilen iltapäivällä veimme Aslakin kasvattajan luokse näyttelyreissua varten. Mukana heillä oli myös Aslakin sisko Fanny, joten villi meno oli hyvinkin ennustettavissa. Täällä oltiin ensimmäistä kertaa Aslakin meille tulon jälkeen yö ilman koiraa ja täytyy myöntää että hassulta tuntui. Aslak ei tainnut ehtiä meitä kaipailemaan. Puheiden perusteella reissussa ei ollut mitään suurempia ongelmia tullut, vaikka meno olikin ollut kovin villiä ja Aslakin mielestä häkki oli ollut erittäin typerä keksintö.

Vauhdista huolimatta kotiin tuomiset olivat erittäin mukavat, joten kokonaisuudessaan iso kiitos Annelle! Tuloksena paperissa siis JUN ERI1 SA PU2 SERT. Tarkempi arvostelu näyttelyt sivulla. Nyt on muuten kotosalla väsynyt koira, kuten kuvastakin voi huomata.

Erkkari 2012

Tänään ohjelmana oli länsigöötanmaanpystkorvien erikoisnäyttely, niin koiran kun meidän perheen ihmistenkin ensimmäinen laatuaan. Kuvasaldo jäi olemattomaksi, kun aamun tohinassa kamera unohtui tietysti kotiin. Sähläystä jatkettiin myös pidemmälle aamuun, kun aikataulu kiristyi aika tiukaksi. Kehään kuitenkin ehdittiin, mutta Aslak ei saanut tarpeeksi riekkua ennen suoritusta ja se sitten myös näkyi. Kävely onnistui ihan hyvin, pöydällä olo ei niinkään. Aslak vierasti tuomaria eikä olisi millään halunnut näyttää hampaita, siksi ei siis KP tä saatu. Nyt siis vaan ahkerasti hampaita tutkiskelemaan. Aslak oli ainut 7-9kk urospentu, joten sen kummempia sijoituksia ei siis tullut.

Arvostelu (tuomari Bo Skalin): En hane som måste lära sig att inte försoka bitas, för övrigt snäll o trevlig, bra huvud, korrekt hals, kunde ha lite rakare fronten, rör sig lite slarvigt fram, bra päls, korrekt tecken, lite bakhög bak, passande benstomme, bra bröstkorg.

Muuten päivä oli erittäin antoisa. Aslak pääsi reilulla kädellä totuttelemaan suureen määrään koiria ja ihmisiä ja osasi jopa välillä rauhoittuakkin. Oli myös mukavaa nähdä suuri määrä muita gööttejä ja heidän ihmisiään. Kokonaisuudessaan erittäin mukava päivä siis, josta suurta kiitosta erkkarin järjestäneille!

Mikkeli KV 2012

Aslak 7 kk

Eilisen ohjelmaan kuului siis Mikkelin kansainvälinen näyttely, jonne hurautimme aamulla. Jännitys oli kova viimeisimmän mätsärin jälkeen, luotto omiin taitoihin ja Aslakin käyttäytymiseen ei ollut kovinkaan korkealla, mutta lähdettiin kuitenkin avaamaan näyttely harrastuksemme. Ensiksikin viime aikainen tuurimme kruunasi itsensä, sillä Aslakin kanssa astueassamme kehään vettä alkoi sataa kaatamalla ja kehissä pidettiin tauko, palasimme siis jännittämään suoritusta. Sateen lakattua pääsimme kuitenkin kehään ja kuinka ollakkaan, Aslak käyttäytyi oikein mallikkaasti. Kokemukseen nähden kävely sujui ja takamuskaan ei ollut liian painava ja vetänyt istumaan kuten yleensä.

Tulos taisi siis olla jotenkin näin; PEK 1 ROP KP (?). Sisko tyttö tosin toimi ainoana kilpakumppanina, mutta tulos kyllä yllätti positiivisesti ja kannustaa meidät uudelleenkin kehiin kokeilemaan.

Virallisesti tuomari Leni Finne lausui Aslakista näin: ''Oikeat mittasuhteet, sopiva luusto, oikeanlainen pää, hyvät silmät ja korvat, oikea ylälinja, erinomainen eturinta, hieman pystyt lavat, oikeanlainen rintakehä, riittävät takakulmaukset. Erinomainen askelpituus, vispaa jonkin verran edestä.''

''Ei näitä toinna kaikille esitellä''

29.7. Savonlinnassa juhlitaan myös Pyhän Olavin juhlaa, jonka seurauksena illalla oli tiedossa kiertelyä kaupungilla. Aslak ei turhaan stressannut ihmispaljoutta, vaan rauhallisesti makoili nurmikolla rapsuteltavana ihmisten jutellessa. Edes illan kruunaava ilotulitus ei Aslakkia hätkäyttänyt riittävän matkan päästä, vaan possunkorva vei kaiken huomion.