Torstaina pakattiin auto täyteen tavaraa ja suunnattiin Sulkavalle mökkeilemään. Tarkoituksena oli huidella loppu viikko ja niin tehtiinkin, tosin pari yötä käväistiin kotosalla nukkumassa.
Perjantaina lähdettiin Sulkavalta Kuopioon pyörähtämään näyttelyssä. Göötit tuomaroi tanskalainen Marianne Baden, joka piti aika tiukkaa linjaa. Aslak oli VAL ERI2, ilman mausteita. SA:n tuomari jätti antamatta, koska ei kuulemma pitänyt Aslakin selkälinjasta. Käytiin myös pyörähtämässä kehässä kasvattajaryhmän merkeissä.
Lämpöä riitti Kuopiossa enemmän kuin tarpeeksi. Aslak makoili kehän laidalla jo aivan uupuneena ennen kuin ehdittiin kehäänkään. Todella kärsivällisesti ja kauniisti se malttoi kuitenkin jälleen kehässä esiintyä. Toiset koirat saivat haukkua ja jopa rähistä, mutta Aslak kun oli tullut esiintymään, se myös siihen keskittyi, ei vilkaissutkaan muita.
Loppu viikko vietettiin Sulkavalla sukulaisten kanssa. Aslak käyttäytyi todella hienosti, jokaisena päivänä se lähinnä otti vastaan iloisesti vieraita, niin lapsia kuin aikuisiakin, ja makoili pöydän alla.
Pari tasaisista päivistä erottuvaa tapahtumaa viikonloppuumme kuitenkin mahtui. Torstai iltana Aslak söi ampiaisen... Heitin samointein olan yli haaveet seuraavan päivän näyttelystä ja kelasin jo päässäni lähintä eläinlääkäriä. Kuin ihmeen kaupalla Aslak ei kuitenkaan saanut mitään oireita, ötökän nielaistuaan vaan näytti huonovointiselta. Ei pienintäkään turvotusta tms.
Lauantai aamuna menimme Aslakin kanssa kahdestaan Sulkavalle ja ketään ei ollut alkuun ''kotona'', joten ajattelimme olla hurjia ja lähteä uimaan (itse en ole tainnut pariin vuoteen mennä veteen ja Aslak tyytyy yleensä kahlailuun). Polskittiin pitkän aikaa, harmi kun ei saatu ikuistettua tätä. Aslak ui pitkiä pätkiä vierellä ja selvästi nautti yhteisestä jutusta. Lähinnä rannan suuntaisesti uitiin, kun Aslakilla ei ollut pelastusliivejä, ajattelin että pääsee huilaamaan mahdollisimman nopeasti tarvittaessa. Hyvin jaksoi, mutta loppu päivän olikin väsynyttä poikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti