10. marraskuuta 2013

Tokoamassa jälleen



Käytiin sunnuntai aamun iloksi itsekseen ottamassa hieman tokoa, auringon paisteen kunniaksi, joka tosin vaihtui sateeseen heti kotipihasta lähdettyämme.

Ensin pientä virran purkua ja haistelua kentällä, jonka jälkeen sitten paikkamakuu. Kyllä on toivoton liike. Otin matkaa 15 m ja kahdesti Aslak lähti. Suuret torut ja palautus. Tosin kummallakin kerralla Ville seisoi vieressä ottamassa aikaa, sitä aina vilkaisi ennen kuin lähti. Kolmannella kerralla Ville meni taaemmaksi Aslakkia häiritsemästä, 15 m jälleen matkaa, hieman reilun minuutin otin ja sitten palkkaamaan. Saatiin sitten tosiaan lopuksi onnistunut, mutta joku tässä nyt mättää kun on viime aikoina noussut. En tiedä pitäisikö sitten ottaa noin pitkässä matkassa vieläkin lyhyempiä ja sitten pari minuuttisia ihan lyhyestä matkasta... Täytyy tätä miettiä.

Sitten seuraamista ilman hihnaa, ei mitään nameja tai muita houkuttimia vaan ''kisanomainen'' aloitus, seuruutin hetken sitten palkkasana jonka jälkeen namipalkka. Tätä tehtiin pari pätkää. Huomiota olen yrittänyt kiinnittää juurikin tuohon, että palkkasana, meillä ''hyvä'', ''hieno'' tai ''jes'' (myös vapautus), tulisi ennen kuin alkaa kaivaa sitä palkkaa, sillä palkkaa kaivaessa koiran aivot keskittyy vain ja ainoastaan siihen käden naminkaivuu liikkeeseen, jolloin kehusana menee kuuroille korville. Kisoja ajatellen on tärkeää vahvistaa sitä palkkasanaa.

Sitten liikkeestä seisominen, oikein nätisti pysähtyi ilman apuja, palkkasin vierelle tullessa ja vapautin.

Luoksetulo, 20 m, nappisuoritus, palkkaus pallolla.

Perusasentoon rauhoittumista ja siinä vähän nameja (jotta sain loput nappulat syötettyä, kun oli aamuruoka).

Kivasti meni siis jälleen, tuo paikkamakuu kun vaan nyt saataisiin kuntoon.

Muok.: Koska tuon paikkamakuun kanssa tuntuu junnaavan paikallaan, niin nyt sitten otetaan se tehotreeniin. Aloitetaan tavallaan alusta, eli otan luultavasti matkaa n. 15-20 metriä ja aloitan ihan vaan 20 sekunnista. Pyrin treenaamaan joka toinen päivä (tai miten ehditään) ja pikkuhiljaa nostan 10 s kerrallaan ja välillä harppaus taaksepäin. Ei se anna jos ei otakaan, eli kokeillaan nyt tätä.



4 kommenttia:

  1. Sä voisit kokeilla Aslakille takapalkkaa, eli kun koira on paikkamakuussa alkuun sen 20s niin vapauta se takapalkalle. Takapalkkana voi olla esim. kannellisessa rasiassa jotain herkkua. Kannellinen siksi,e ttä jos koira varastaa niin se ei saa siitä palkkaa. Tuijotatko koiraa silmiin? Se on muuten aika painostavaa ja mä jouduin aikoinaan opettelemaan sen, että tuijotin Topin selkää enkä sen silmiä. Siis silloin kun aloittelin tokon vuonna 2004...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä takapalkkaa kyllä voisi kokeilla, kiitos vinkistä. :) Tosin pahoin pelkään, että tuo luupää ryntää heti sinne palkalle kun itse pääsen kauemmaksi, se kun on sitä mieltä että mulle kaikki tänne heti nyt. Tänäänkin kävin sen kanssa treenaamassa ja vasta kolmannella kerralla sain sen kestämään 20 s! En tiedä mitä tälle liikkeelle on tapahtunut, lyhyessä matkassa se kesti jo yli 2 min ihan hyvin, en tiedä hätiköinkö sitten sen matkan kanssa. Tänään siinä ympärillä oli jotain niin hyviä hajuja, että piti lähteä hiekkaa kyntämään nenällä kahdesti ja kolmannellakin haisteli ilmaa niin laajalti kun makuuasennosta pystyi. Muutenkin oli kyllä niitten hajujen maailmassa, luoksetulossakin lähti omille teilleen ennenkuin kerkesin paikalleni. Välillä ne aivot on kyllä uroksella jossain ihan muualla kun päässä. Oon pyrkinyt siihen, että katon sen yli paikkamakuussa, enkä silmiin, mutta sinne silmiin se katse tahtoo kyllä monesti vahingossa hakeutua.

      Poista
  2. Joo mutta kun muistutat sille tiukasti mutta nätisti, että sinne purkille saa mennä vasta luvalla niin uskoisin sen alkavan onnistua. Jos Aslak on yhtään kuin velipuolensa, niin muutaman toiston joutuu ottamaan... kuitenkin siellä Aslakin emän takaa tulee myös samoja koiria kuin Hipillä eli toimintakykyä on annettu ihan jo geeneissä. Luoksetulossa voisoit kokeilla yllätyksiä, eli kun koira lähtee kohti sua niin samantien teetkin äkkipyrähdyksen pois päin koirasta tai heität selkäsi taakse pallon tai kaivat repimislelun taskusta. Tällä tavalla saat siihen luoksetuloon varmuutta. Älä ota liikaa liikkeenomaisia toistoja, ne on oikeastaan aika tylsiä ja kun göötti tuppaa olemaan vähän sellainen, että "mä osaan tän jo, miksi me edelleen tätä jankataan..."

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luoksetulo onneksi yleensä sujuu, täytyy vaan toivoa, että oli nyt joku ohimenevä juttu nuo treenit. Tuo on kyllä aivan totta, että tylsistyy todella helposti jos samaa jauhetaan. En hirveän paljon enää viitsikään ottaa noita yksilöliikkeitä, kun saisi sen paikkamakuun kuntoon niin päästäisiin eteenpäin kohti kokeita. Se paikkamakuu on kyllä ihme juttu, kun koirasta näkee, että tietää ettei saisi nousta, mutta silti se nousee. Kiitos jälleen neuvoista, täytyy nyt katsoa miten lähdetään tuota paikallaanoloa viemään eteenpäin. Itselleenkin pitää taas kerätä varmuutta, itse kun muutun hermostuneeksi ja epävarmaksi heti yhden epäonnistumisen jälkeen ja koirahan vaistoaa sen heti, Aslak pelleilee silloin oikein urakalla.

      Poista