14. joulukuuta 2014

Kurkistus taaksepäin

DSC_0349

Tämän vuoden alkajaisiksi listasimme suunnitelmia tuleville kuukausille. Tässä pieni katsaus, että mitä saatiinkaan aikaan:

Harrastukset:

  • Näyttelyt: tavoitteena oli saada puuttuva serti suomen muotovalion arvoa varten. Tämä tavoite saavutettiin hyvinkin nopeasti ja kaupanpäälle pari CACIB ruusukettakin tarttui matkaan.
  • Suomen rajojen ulkopuolelle emme suunnitelmista huolimatta edistyneet. Budjetti ja aika eivät yksinkertaisesti riittäneet.
  • Toko-kokeitakaan emme korkanneet. Paikkamakuussa otettiin kyllä suuria askelia eteenpäin, mutta koevalmiuteen emme ole ihan vielä päässeet. Kyllähän Aslak alo-luokan liikkeet osaa ja välillä treenit menevät aivan nappiin. Itse vaan jännitän liikaa sitä, että mitä se keksiikin sitten, jos vaikka kadottaa korvat kokonaan...

Muita:

  • Terveystarkastuksissa käytiin ottamassa perusteelliset kuvat. Se olikin yksi vuoden kohokohdista, kun saatiin parhaat mahdolliset uutiset jokaisesta tarkastuksen osa-alueesta. 
  • Kokonaisuudessaan rajojen koettelemuksissa ja arjen käytännön käytös asioissa on tullut suuntaa vain parempaan. Monissa asioissa on toki edelleen parannettavaa, eikä kaikki omat pentuajan mokat varmasti olekaan koskaan korjattavissa, mutta kokonaisuutena sujuu mukavasti. Jotain erityisiä onnistumisia mainitakseni, kotoa tehdyt hihnalenkit ovat oikein mallikkaita, ei tietoa kiskomisesta (yleensä).
  • Luoksetulot lenkeillä paranivat vuoden aikana. Edelleenkään en kuitenkaan luota, että tulisi koiran/ihmisen/tms. tullessa vastaan.
  • Häkissä oloa esim. näyttelypaikoilla ei juurikaan harjoiteltu. Laiska ja mukavuudenhaluinen omistaja! Ei vaan, ei ollut häkille juuri kyllä tarvettakaan, niin ei edistytty harjoittelemaan.

  • Aslak on aikuistunut huomattavasti, mitä odottelinkin tälle vuodelle. Varmasti aikuistuu vielä lisää vuosi vuodelta, mutta nyt on jo selkeästi sillä suunnalla.
  • Emännän tavoitteena oli löytää suunta. Tämäkin tavoite saavutettiin, kun aloitin opinnot ammattikorkeakoulussa.
  • Isännän tavoite valmistua ammattiinsa toteutui sekin.



2 kommenttia:

  1. Kiinnostaa näin ensimmäisen koiran omistajana että mitä nämä mokat tai "mokat" oikein olivat: "Monissa asioissa on toki edelleen parannettavaa, eikä kaikki omat pentuajan mokat varmasti olekaan koskaan korjattavissa,"?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Minkä rotuinen koira sinulla on? Roduissa on suuria eroja ja sen lisäksi yksilö-tasolla koirat eroavat vielä huimasti toisistaan. Aslak on suhteellisen vilkas ja kova luonteeltaan ja jos olisin jo pentuaikana osannut sitä tulkita, olisin ''koulinut'' sitä toisin. Esimerkiksi heti alkuunsa olisin pitänyt sille hieman enemmän kuria ja opettanut perusrajoja arkeen (esimerkkinä vaikkapa, että keittiöön ei ole asiaa kun ihmiset syövät tai että ihmiset kulkevat aina ovista ensin jne.). Itse pidän göötille suhteellisen tyypillisenä piirteenä sellaista ''poliisin luonnetta'' ja riippuvaisuutta omasta laumastaan, joten olisi ehdottomasti pitänyt opettaa omalle göötilleni sitä, että sen täytyy osata olla esimerkiksi portin takana, häkissä tai yksin kotona, eikä se saa eikä sen tarvitse aina olla vastaamassa maailman pyörimisestä, kuten se itse tuntuu kuvittelevan. Myös rauhoittuminen yleisillä paikoilla olisi ollut vilkaalle koiralle tärkeä taito opetella jo pennusta asti. Toisaalta mitä enemmän sille tulee ikää, sitä armollisemmaksi olen tullut enkä enää harmittele tehtyjä virheitä. Koira on luonteeltaan sellainen kuin on, meillä on omat haasteemme, mutta näillä mennään mitä on annettu. :) Tsemppiä oman koirasi kanssa!

      Poista