FI MVA

Eilen, 29.3.2014, oltiin kotikulmilla esiintymässä Kerimäen ryhmänäyttelyssä. Ja niin siinä sitten kävi, että Aslak nyt kahden vuoden ja kolmen kuukauden iässä toisessa avoimen luokan näyttelyssään sai neljännen ja täten viimeisen sertinsä ja on nyt sitten Kennelliiton vahvistusta vaille Suomen muotovalio. 

Tuomarina näyttelyssä oli Esa Ruotsalainen ja Aslakin rivi näytti tältä:

AVO ERI AVK1 SA PU1 SERT VSP FI MVA
Arvostelu tarkemmin täällä (klik).

Vietimme näyttelyssä kokonaisuudessaan todella mukavan päivän. Hallissa oli tiiviimpi tunnelma kuin missään käymässämme näyttelyssä aiemmin, mutta sopu sijaa antaa, se ei päivää häirinnyt. Aslak kun on sellainen, että sille sosiaaliset tilanteet on niin luontaisia. Siinä se kehän laidalla odotellessa parkkeerasi istumaan vieraitten naisten jalkoihin ja liittyi porukkaan jutustelemaan nauttien selkeästi saamastaan huomiosta. Välillä vähän pusutteli ja leikki göötti ystävättärensä Laran kanssa ja muuten katseli näyttelyn menoa ja elätteli toiveita, että toiset koirat tulisivat seurustelemaan hänen kanssaan. Ja täysin äänettä! :-)

Kaverin kanssa

Piilosilla

''Huoh, miehet''

Alkaa ottaa jo koville tää koiven nosto jumppa ja naisen kanssa juoksentelu

Näyttelypäivän VSP ja ROP, Aslak ja Lara, karistivat esiintymispölyt leikkimällä päivän päätteeksi. Ulkona tosin Aslakilla oli kova homma, kun piti samalla yrittää nostaa se jalkakin joka kohtaan. Sisällä kaverukset sitten pelasivat tuollaisella aktivointilelulla. Sopuisasti sitä pöyrittelivät ja söivät saalista yhdessä. Aslakin ainainen unelmahan on päästä leikkimään jokaisen koiran kanssa. Sitten kun siihen tuli tilaisuus, niin Aslak tykkäsikin tuollaisesta yhdessä puuhailusta eikä lähtenytkään kokoaikaa painimaan. Hassu tyyppi. Mutta gööttikaksikolla taisi olla mukavaa. :-) Eilisen pitkän päivän jälkeen täällä onkin käynyt, tämän päiväistä hetken ulkoilua lukuunottamatta, tasaisen jatkuva tuhina.

Kiitos Miialle kuvista!

Menneen talven kuvia

... tai sopii ainenkin toivoa. Eli hei hei talvi ja lumi näiden kuvien myötä.

Tokon parissa jälleen

Toko rintamalla ei ole tapahtunut viime aikoina mitään niin kummallista, että olisin kokenut tarpeelliseksi kirjata niitä ylös. Nyt olisi varmaan kuitenkin hyvä aika tehdä taas pieni katsaus tämän hetkiseen tilanteeseen (alo liikkeisiin).

Paikalla makaaminen:

• Viimeksi metsälenkillä tein syrjäisellä parkkipaikalla (eli suhteellisen häiriöttömässä paikassa) n. 30 s paikkamakuun 14-15 metrissä. Seuraavalla kerralla otetaan sitten varmaan taas lyhyempi etäisyys ja minuutti tai puolitoista aikaa. Rauhassa se on makoillut joka kerta, mutta paljon on vielä tehtävää.
• Parilla viime kerralla hallissa ryhmätreeneissä, joissa on aina toistakymmentä koirakkoa, ollaan otettu paikkamakuuta. Aikaa en ole laskenut, mutta ei se varmaan minuuttiin ole kertaakaan yltänyt. Matkaakin on ollut vain hihnan mitta, eli pari metriä. Häiriö on kuitenkin ollut maksimaalinen, kun ympärillä olevat ei ole kestäneet kaikki maassa, kouluttaja on kävellyt hitaasti ohjaajien ja koirien välissä ja viimeksi menin itse kyykkyyn ja nousin takaisin ylös kesken makuun. Ei ole ollut ongelmia, tosin ihan varmuuden vuoksi olen sanonut Aslakille uuden ''paikka'' käskyn ennen kouluttajan kävelemistä siitä meidän välistä. Aslak kun tahtoo minusta välillä olla vähän sellainen, että kun jotain yllättävää tapahtuu, kuten kouluttajan tuleminen näköyhteyden tielle, niin se unohtaa mitä se oli tekemässä.
• Tänään tehtiin katsausta kotona ihan vain siihen maahan menemiseen. Nimittäin perusasennosta kun käsken maahan ja lähden itse pois ja katson sitten kauempaa, niin huomaan että Aslak on aivan vinossa. Kokeessa se pahimmassa tapauksessa ajaisi sen toisen koiran luo, kun se näkee vierustoverin paljon paremmin. Muutenkin se hankaloittaa omaa kulkemista ja vaikuttaa tietysti liikkeen perusilmeeseen. Pitää kiinnittää huomiota perusasennon kulmaan ennen maahan käskemistä.

Seuraaminen:

• Eilen ulkoilun lomassa otin myös siellä parkkipaikalla muita liikkeitä. Palkkailin lelulla, jotta sain taas vähän innostuneempaa asennetta takaisin Aslakille. Kuten jo aiemmin kirjotin, niin ollaan keskitytty siihen vireen laskemiseen viime aikoina, mikä taas on näkynyt negatiivisesti kontaktin putoamisena ja haahuiluna. Nyt ajattelin sitten tehdä väliin tälläisen vauhdikkaamman treenin, vaikka tarkkuus olikin vähän niin ja näin. 
• Paikka seuratessa lelupalkallakin on oikein hyvä muuten, mutta heti kun omat kädet on enempi erillään kropasta, niin myös Aslak menee loitommaksi. Se ei luultavasti tuolloinkaan ole vielä kauhean paljon liian väljä, mutta tykkäisin vähän tiiviimmästä. En tiedä minne ne omat kädet pitäisi oikein laittaa, että ne näyttäisi luonnolliselta, mutta ei häiritsisi seuruuta. 

Luoksetulo:

• Luoksetulossa perusasennot oli vähän niin ja näin (Aslak tulee suoraan sivulle). Lelun lentoa kun odotteli, niin tuli miten sattuu perusasentoon. Pienellä vinkillä korjasi kyllä sitten nätiksi. Pääasia treenissä kyllä olikin tosiaan pitää hauskaa. 

Seisominen:

• Haettiin myös liikkeestä seisahtumiseen vähän napakkuutta niin, että heti kun pysähtyi niin lelu lenti taakse. Sekin liike alkaa olla nyt aika hyvä, kun ollaan sitä tehotreenattu, ei kokonaista liikettä lainkaan vaan seuraaminen ja seisahtuminen.