Blogissa on viimeaikoina ollut vähän hiljaista, enkä vieläkään aio kertoa mitään huimia treenikertomuksia. Ei olla harrastettu sitten kerrassaan mitään. On ulkoiltu ja touhuiltu ja Aslak on ollut kaikinpuolin tyytyväisen oloinen. Jospa sitä sitten taas ruvettaisiin harrastelemaan, kun tulee lunta? Sitten ei ehkä pidä niin kiirettä, kun kapenee nuo remonttipuuhien ym. järkevien hommien mahdollisuudet. Noo ei paineita. Nämä on niitä hetkiä, kun voi vaan todeta, että vaikka Aslak ei kaikinpuolin ole maailman helpoin koira, niin onneksi se ei ole mikään saksalainen paimen tai järjetön malinoistykki, sillä hulluksi olisi varmaan tullut niin koira kuin omistajakin. Göötille onneksi riittää, kun saa olla hommissa mukana ja touhuilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti