Nyt alkoi vihdoin tuossa läheisellä kentällä kauan kaivatut toko treenit. Ensimmäisellä kerralla käytiin vähän läpi koesääntökirjan kanssa mitä se toko tarkalleen ottaen on, katsottiin alokasluokan liikkeitä läpi ja otettiin yksi koira kerrallaan pieni harjoitus.
Vaikka Aslak on viime aikoina harjoitellut vain erittäin vähällä häiriöllä, ainoastaan kentän hajut ja pari ihmistä on ollut häiritsemässä, niin silti se pystyi yllättävän hyvin keskittymään myös suuremman ihmismäärän ja parin toisen koiran läsnäollessa. Ei ollut Aslakin tekemisessä juuri moittimista, teki juuri oikeanlaisella iloisella mielentilalla. Omassa tekemisessä sen sijaan olisi taas ollut parantamisen varaa, nimittäin käännyn auttamattomasti vinoon koiraa kohti. En vain kerta kaikkiaan osaa olla suorassa, kun en tuolloin näe koiraa. :D Nyt siis kiinnitettävä omaan asentoon erityishuomiota.
Kipinä taas roihahti suuremmaksi harjoittelun myötä, olen tässä treenien jälkeen yrittänytkin miettiä, että miksi juuri toko tuntuu niin omalta lajilta. Totesin sen olevan ehkä siinä, että tokossa sitä tekee niin tiivistä yhteistyötä koiran kanssa ja koira tekee vain ohjaajalle ja ohjaajan kanssa. Kovasti on mietinnässä se, kuinka voisin tehdä harjoittelustamme vieläkin parempaa ja kovassa harkinnassa on, että täytyisi varmaankin ruveta ennalta suunnittelemaan treenit, tarkkaan mitä treenataan, minkä aikaa ja minkälaisella tekniikalla ja palkkauksella.
Kotona vielä harjoiteltiin paikkamakuuta: 20 s :D Sen pidempää en uskaltanut ottaa, kun makasi niin patsaana nätisti. Ajatus oli tosiaan se, että pääsen palkkaamaan sen täydellisestä suorituksesta, eikä niin, että venytän sitä liian pitkäksi, jolloin se menee pieleen ja tulee epäonnistunut suoritus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti