Aslakin ensimmäinen mätsäri

 

Kyllä vain! Vuosi oli 2012, toukokuu, ja Aslakilla oli ikää n. 5 kk. Tässä sieltä todistusaineistoa. Muistuttaa minusta vähän elefantin poikasta! En edes muista, että Aslak olisi näyttänyt tuolta, enkä meinannut siksi ensin uskoa kun minulle yhtäkkiä tälläiset lähetettiin. Mutta kyllä se on uskottava. Onko se oikeasti ollut noin suloinen? 

Kuvista iso kiitos Oona Pitkoselle!

Luminen tokotreeni

Tänään tehtiin itseksemme metsälenkin lomassa tokotreeni. Paikkamakuuta ei luonnollisesti harjoiteltu, kun lunta oli göötin kyynärvarren verran. Muuten tehtiin alokasluokan liikkeet, tosin seuruuta vain vapaana ja luoksepäästävyys jäi tietysti pois.

Ensimmäinen perusasento ja homman aloitus on jostain syystä aina haastava, mikäli ilmassa ei leijaile lihapullan tuoksu tai muu houkutin. Koska kokeessa homma pitää saada liikkeelle ilman houkuttimia, en ole myöskään tuolla tavoin helpossa treeniympäristössä esitellyt makupaloja treenin alussa. Ensimmäisen seuruupätkän aloitukseen tarvittiin muutama otos, ennen kuin Aslak lähti mukaan, pari ensimmäistä yritystä lähdin itsekseni liikkeelle ja koira jäi katselemaan maisemia.

Tehtiin seuruuta pari suoraa ja käännöstä, jonka jälkeen palkkasin. Tämän jälkeen otettiin liikkeestä seisominen, liikkeestä maahanmeno ja muutama askel seuruuta ja palkkasin. Ilokseni sain huomata, että Aslak teki jopa paremmin töitä, kun palkkaa ei sadellut kuonoon ihan joka välissä. Sitten luoksetulo, ensimmäisessä jätössä nousi hetken kuluttua seisomaan, tutki jotain risua mikä oli nenän edessä. Toisella yrittämällä onnistui hienosti. Loppuun otettiin vielä suhteellisen pitkä pätkä seuruuta, oikein mallikkaasti sujui. Lopuksi tehtiin vähän perusasentoa katsekontaktiharjoitusten merkeissä.

Se kauan odotettu valkoinen

Hiljaisuus

''Jos minä vähän pidän tästä näin, niin saat hyvän kuvan...''

 Ihmettelen itsekkin, että voiko vielä tämän päivän laitteilla oikeasti ottaa näin karmeita kuvia? No näköjään voi. Jos joku sattuu tahtomaan yhtä hienoja kuvia blogiinsa, niin voin paljastaa salaisuutemme: ei tarvita kuin iPhone, pimeä talvi-ilta ja pieni göötanmaalainen kuvausavustaja. 

Kuvien tarkoituksena oli esitellä meidän uusi numerolapunpidike, joka on tehty näköistyönä Aslakista. Kuva ei anna puoltakaan oikeutta pidikkeelle, se on todellisuudessa todella hieno. Pidike tilattiin täältä.

Viimeisenä vielä hieman parempi kuva, tosin sekään ei kyllä ole kovin hyvä, kun tuo pönötyskuvan ottaminen on kertakaikkinen mahdottomuus. Joko joku jalka sojottaa suuntaan x tai sitten selkä on miten sattuu tai sitten kun asento olisi täydellinen, niin kameran asetukset on pielessä. Mutta oishan se nyt ihan tylsää, jos noin vaan ottais onnistuneita kuvia. ;)

Numerolapunpidike pääsi koeajolle Jyväskylän KV näyttelyssä, jossa tässä taannoin vierailimme. Täytyy kyllä sanoa, että tähän mennessä haasteellisin näyttelykokemuksemme puitteiden puolesta. Auto jouduttiin jättämään kauhean kauas ja koska paikan päällä ei ulkona kukaan opastanut ihmisiä, saavuttiin kerta toisensa jälkeen monien muiden koirallisten ihmisten kanssa oville, joista koiria ei saanut tuoda sisään. 

Lopulta löysimme tiemme kuitenkin näyttelyn sisätiloihin, todetaksemme, että yhtä ahtaassa näyttelyssä ei vielä ollakkaan oltu. Kehän laidalla piti seistä koira omaan jalkaan liimattuna täysin liikkumatta, jotta mahtui olemaan. Onneksi ennen gööttien arvostelun alkua iltapäivällä väki hieman väheni. 

Kehät pyöri oikein hienosti ja Aslak esiintyi jälleen varmasti ja hyvin. Kehän jälkeen kierreltiin vielä vähän myyntikojuja, mallikkaasti osasi sielläkin olla, vaikka on viime aikoina hieman pellossa eletty.

Hiljaista on noin muuten ollut. Kiirettä on pitänyt itsellä opintojen parissa, ei ole tullut koneen ääressä paljon aikaa tuhlattua. Ei olla treenattu mitään järkevää varmaan pariin kuukauteen. Ulkoiltu ollaan itseksemme ja mm. göötti porukalla ja tänään sheltti tyttönen seuranamme. Kameraa yritettiin ulkoiluttaa tänään, mutta ensimmäisen testikuvan jälkeen siitä loppui akku. Että näin.

Lumi oli kivaa niin pitkään, ennen kuin huomasi, että se on märkää