Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

Kuten on tullut tännekkin useammin kuin kerran kirjattua, allekirjoittaneella ei ole taitoa suunnitella treenejä etukäteen päässä. Olen kuitenkin järjestelmällisyyden ja ylöskirjaamisen ystävä (yksi syy blogin rustaamisenkin aloittamiselle), joten kaivoin kaikessa yksinkertaisuudessaan esiin ruutuvihkon ja mustekynän. Päätin, että nyt loppuu tuo tyhjänpäiväinen paikallaan jauhaminen ja aletaan suunnittelemaan, koska hyvin suunniteltu on puoliksi tehty (ja se suunnitteleminen onkin ehkä itselläni vahvempi laji kuin se toteutus, kunhan saan kynän ja paperia). Tästä lähtien pidän siis aivan perinteistä paperista treenipäiväkirjaa, koska tänne ei kuitenkaan tule tarpeeksi kattavasti kirjattua. Kirjaan ylös mitä ollaan tehty ja suunnittelen seuraavat treenit jo etukäteen paperille. Nyt olen kertonut sen julkisesti, joten siitä on pidettävä kiinni!

Viimeksi toko treeneissä käytiin vähän hengaamassa ja rauhoittumassa sekä tekemässä vasemmalle käännöksiä. Pitää yrittää itse opetella palkkaamaan vieläkin oikea-aikaisemmin käännöksestä. Tehtiin myös 2 min paikallaan makaaminen rivin keskimmäisenä. Nätisti ja rauhassa makasi, vaikka molemmilta puolilta vierustoverit nousi kesken, toinen jopa lähti kävelemään Aslakkia kohti. Aslakin vilkaistessa noussutta kuiskasin sille rauhassa ''paikka'', mikä tuli ihan vaistomaisesti kun meinasi itselle iskeä paniikki että nyt nousee. Mutta ei noussut. Matkaa oli taas vain joku 3 metriä, nyt kun vaan saataisiin sitä matkaa.

Tästä jatkamme ahkerasti suunnitellen (ja toteuttaen).

''Mä osaan tän mä osaan ton, oon jätkä mahdoton, minimaalinen on määrä mua parempien''

 

 

Luoksetuloponnistus

Tokoa ollaan edelleen treenailtu pari kertaa viikossa. En yhä edelleenkään osaa suunnitella treenejä etukäteen, mutta yritän edelleen ryhdistäytyä siinä.

Viimeksi oltiin helteisessä säässä arkitottelevaisuustreeneissä, missä ensin vähän hengailtiin ja sen jälkeen jäätiin treenaamaan itse tokoa. 

• Pitkästä aikaa hyppyä, ensimmäisellä käskyllä näki kun pienellä koiralla kovin raksutti päässä, mutta hyppäsi kuitenkin ilman toista käskyä ja suoritti loppuun asti nätisti. Otettiin pari toistoa, palkkaus aina seisovasta.
• Kokonaisuudessaan oli kivasti kuulolla, irti treenattiin kaikki liikkeet eikä yrittänytkään lähteä toisten luo. Yhden kerran jäi pieneksi hetkeksi tutustumaan ruohotuppoon.
• Seuraamista kerrankin ilman hihnaa, oikein hyvä. Vasemmalle käännöksiä pitäisi tehdä enemmän, mutta itse jätän aina ne tekemättä, kun niissä herkimmin tippuu kontakti ja tulee ongelmia paikassa. Nyt voisin heittää tuon epäloogisen ajattelun romukoppaan ja ottaa härkää sarvista ja treenata nimenomaan niitä. Mikä siinä onkin niin vaikeaa, että vaikka itse tiedostaa ongelmat, niin ei silti korjaa niitä?
• Liikkeestä seisominen on ollut meillä tehotreenissä, kun se ei ole meinannut sujua. No nyt sujui. Hienosti jäi seisomaan niin ''seiso'' kuin ''maahan'' käskylläkin... Tyypillistä, se mistä on saanut viime aikoina palkkaa, se tarjotellaan kaikkeen. Aslakilla on jotenkin sellainen tyyli, että se paahtaa eteenpäin ylpeänä taidoistaan ja kun tulee käsky niin tekee sellaisella ''tän mä osaan'' ilmeellä jotain, eikä ole edes kuunnellut mitä pyydetään :D Harjoitelkaamme siis tarkkaavaisuutta ja kuulolla oloa ja muistetaan ettei väheksytä sitä varmempaakaan jäävää vaan tehdään nyt tasapuolisesti molempia.
• Luoksetulossa oli nätti koiratyttönen ihan lähettyvillä siihen mihin Aslakin jätin, mutta nätisti odotti ja hienosti tuli.

Paikallaan makaamista on treenattu vaihtelevalla menestyksellä. Helteisen lenkin jälkeen tehtiin metsässä makuu auringon paisteessa, siitä puolen minuutin jälkeen ampaisi minun luokse. Palautin takaisin ja ei mennyt kuin hetki niin kävi haistelemaan ja hajun lumoissa nousi seisomaan. Palautin ja otin lyhyemmällä matkalla pienen hetken ja palkkasin. Käytiin juomassa ja viilentymässä ja vaihdettiin niin, että ei paista aurinko silmiin. Sitten tehtiin uusi, vajaa minuutti ja kesti hyvin. 

Toinen kerta oli viimeisimmässä treenissä, rivissä toisten keskellä. Toisen puolen vierustoveri ei kestänyt ollenkaan maassa, toinen kesti kokoajan rauhassa. 2 minuuttia aikaa, ehkä n. 4 metriä matkaa ja yksi välipalkka, nätisti makasi. Tosin vatkasi toista etujalkaa ihmeellisesti ja oli korvat pään sivulla, hyvinkin luultavasti johtuen maassa olleista muurahaisista.

Kuvat otettu keväällä, kiitosta Leenalle. :)

Kaukokäskyt (avo)

Niin tässä nyt sitten kävi, että vaikka olin päättänyt etten ala säätämään mitään muita tokoliikkeitä ennen alokasluokan kokeiden korkkausta, niin tässä sitä nyt sitten ollaan, noutokapula on tulossa postissa (jos se joskus tulisi perillekin) ja olen jo suunnitellut miten alan opettamaan kaukokäskyjä Aslakille.

Nyt on jonkinlainen suunnitelma siitä miten lähden kauko-ohjausta rakentamaan ja kirjaanpa sen nyt sitten tänne ylös. (Jos jollakin on jotain parannusehdotuksia kyseisen liikkeen opettamiseen taikka vinkkejä muuten vain, niin otan ne kiitollisena vastaan )

Huomioitavaa: 

• Vireen säilyttäminen suhteellisen matalana (vaikka kohonnut vire nopeuttaa, se myös aiheuttaa liikettä)
• Normaaleista istu, maahan, seiso ja paikka/odota (jätettäessä) käskyistä poikkeavat käskyt, koska tässä vaaditaan siirtymissä erilaista tarkkuutta, paikasta ei liikuta ja odota päättyy luoksetuloon. On kyllä muutenkin tullut todettua, että ei kannattaisi ikinä opettaa koiralle harrastuskäskyiksi mitään loogisimpia sanoja, onhan se hyvä että ne istuu omaan suuhun, mutta niin istuu kaikkien muidenkin, jolloin niitä käyttävät kaikki ja kylässä lihapullaa antavalle tädille on yksi ja sama miten koira menee maahan tai että kestääkö se siellä edes, lihapulla tulee silti.
• Käskymme tulee siis olemaan (pakko kirjoittaa ylös tai en muista niitä itsekään enää huomenna): sit (=istu),  down (=maahan), nouse (=seiso), pysy (=jättökäsky).

Harjoitukset:

Istuminen: 

1. Makupalan avulla maahan (ei käskyllä, jotta ainoastaan opetettava käsky korostuu). Koiran edessä istuen/kyykyssä, käsiliike ylöspäin kohti koiran hännäntyveä, ''työnnetään'' koira istumaan liittäen käsky ''sit''. Muutamia toistoja kerrallaan, tarkoituksena oppia käskysana.
2. Kun takajalat eivät liiku lainkaan ja käskysana on selvä, ohjaajan siirtyminen seisomaan. Käsiavusteisesti samalla tavoin kuin alussa, palkkaus suoraan heittämällä makupala koiran taakse. Myöhemmin takapalkka laitetaan jo etukäteen (=ohjaajaa kohti eteneminen ei ole kannattavaa).
3. Koira edelleen ohjaten maahan, annetaan käsky ''pysy'', jätetään koira ja käännytään sen eteen. Tehdään liike loppuun kuten edellisessä.
4. Etäisyyden kasvattaminen: kolme toistoa kerrallaan, koiran edestä, puolen metrin päästä ja jälleen edestä. Etäisyyttä vähitellen kasvattaen niin, että ensimmäinen ja viimeinen on aina helpompi.

Maahanmeno:

1. Takajalat paikoillaan. Makupalaa vedetään eteen ja alas (ei kohti koiran rintakehää kuten seisomisesta maahanmenossa).
2. Edetään samoin kuin istumisessa.
3. Kun molemmat onnistuvat yksitellen n. 6-7 metristä, ketjutetaan. Ensin hieman lyhyemmästä matkasta ja sitten pidemmästä. Jätetään koira maahan, käsketään istumaan, takaisin maahan ja vapautus & palkan heitto koiran taakse.

Ja lopuksi siirtyminen heitetystä palkasta takapalkkaan: otetaan koira perusasentoon. Heitetään makupala taaksepäin ja yhdistetään siihen sana ''kauko''. Kun koira pyytää lupaa katsekontaktilla, vapautetaan se makupalalle. Koiraa ei saa torua varastamisesta, vaan se otetaan aluksi esimerkiksi hihnaan varastamisten estämiseksi. Kun se luotettavasti odottaa lupaa palkalle, yhdistetään etukäteen heitetty takapalkka kaukokäskyliikkeeseen.

Kurkistus tokon kuulumisiin

Paljon en olekaan toko treenejämme täällä avannut viimeaikoina. Teoriassa ei olla tokoa treenattu, käytännössä kyllä sitäkin enemmän. Kerran viikossa ollaan käyty arkitottelevaisuus treeneissä, jotka ovat kuitenkin tavallaan olleet toko treenit. Vajaa puoli tuntinen ollaan tehty toisten koirien kohtaamista, maahanmenoa, luoksetuloa, seuraamista jne. Vieläkään en uskalla näistä treeneistä kauheasti hehkuttaa, mutta viimisimpinä kertoina Aslak on ollut rauhallinen ja hiljainen.

Varsinaista tokoa pitäisi kuitenkin nyt taas alkaa treenata suunnitelmallisemmin. Arkitottistreenit hyödynnetään mielentilan hakemiseen, mutta palkkaamattomuutta ja paikkamakuuta täytyy harjoitella erikseen. Paikkamakuuta on nyt tehty kotona ja koska täällä se 2 minuuttia onnistuu hyvin pikku matkasta, niin tehdään nyt vaihtelevalla ajalla kotona pikkuhiljaa matkaa pidentäen. Pikkukaksiossamme ei ikäväkyllä riitä tila kovin pitkälle, mutta vahvistellaan liikettä nyt kuitenkin kotona ja muualla tehdään edelleen vain 20-30 s makuita ihan lyhkäisestä matkasta.

Tässä suunnitelma hetkeksi eteenpäin: