28. syyskuuta 2012

Muutto


Ei toinna liikaa stressata, jokaisen muuttajan pitäisi siis ottaa Aslakista mallia. Tänään oli vuorossa siis asunnon vaihto, Aslak kotiutui keskelle olohuonetta jo tyhjään asuntoon. Koko päivä ei mennyt yhtä rauhallisissa tunnelmissa, parit jalan nostot piti suorittaa seinille ja joka jutussa olisi tietysti mielellään autettu. Nyt on taas kuitenkin kuvan mukainen tunnelma, ympäristö ei vain enää ole yhtä tyhjä.

22. syyskuuta 2012

Kuhmo

Eilen otettiin pieni irtiotto arjesta ja lähdettiin aamulla mökkeilemään Kuhmoon. Mikä sen mukavempaa koiran kanssa yhdessäoloa kuin luonnon keskellä oleskelu. Ei suurempaa nautintoa ole vielä Aslakissa havaittu, kuin metsässä oleiltaessa.




Aslak tahtoi järjestää hieman jännitystä, kun puolet porukasta oli veneessä ja Aslak loppujen kanssa rannalla. Heti kuvan oton jälkeen Aslak päätti, että veneeseen päästävä nyt heti ja päätti sitten lähteä uimaan. Onneksi ei oltu sen kauempana, että jaksoi uida porskuttaa veneelle asti ja jaksoin nostaa uimarin veneen kyytiin.



Ohjelmassa oli ensimmäisenä iltana lähinnä mökillä oleilua ja toisena päivänä kävimme läheisellä saarella vähän kävelemässä ja paistelemassa makkaraa. Heti noin hiukan pohjoisemmassa on näin syksyllä kyllä kaunista.

Reissu onnistui matkojen osalta mallikkaasti, Aslak nukkui autossa tyytyväisenä. Yöllä nukkuminen ei kuitenkaan ollut Aslakille mieluista puuhaa, joten se sitten päätti pitää kaikki muutkin hereillä. Toivottavasti seuraavana yönä taas kotona nukuttaisi paremmin!

Myös kavereita on lähiaikoina treffattu. Torstaina Aslak kävi leikkimässä 5 kk (?) vanhan coton de tulear tyttösen Bertan kanssa ja mökillä seuraa oli pitämässä Aslakkia kuukauden nuorempi norjanharmaahirvikoira Oku. Okun Aslak oli viimeksi nähnyt ihan pentuna, jolloin Aslak vain lähinnä pelotti toista villeydellään. Nyt ei enää ollut sama tilanne, vaan Aslak joutui tyytymään alemman rooliin, kuten yleensä koirakavereiden kanssa.

16. syyskuuta 2012

Pentupäivä ja muuta opiskelua

Perusasentoa


(Aslakin mielipide perusasennosta; mälsää!)
Paikkamakuu


Tänään oli ohjelmassa Savonlinnan Kennelkerhon pentukoulutuspäivä. Ikärajana oli tarkoitus kaiketi olla 6 kk, mutta oltiin sitten kuitenkin mukana. Alkuun saatiin hieman teoreettista ohjeistusta ja sen jälkeen testailtiin käytäntöä. 

Arkitottista ollaan harjoiteltu ahkerasti ja useammalta taholta on tullut kannustusta tokoon muutenkin. Aslak on jopa hieman oppinut jo keskittymään ja kontakti alkaa olla jo aika vahvoilla, katsekontaktia tarjoillaan välillä pyytämättäkin.

Hyvä on aina tyytyväisiä ihmisiä välillä palautella maanpinnalle, sillä joillain koulutuskerroilla Aslak on päättänyt jättää korvat kotiinkin välillä. Onneksi niitä kertoja on jatkuvasti vähemmän.

Muuten Aslakin arki koostuu tällähetkellä lukijan seuraherran tehtävistä, kun emäntä lukee ylioppilaskirjoituksiin. Myös muuttolaatikoita Aslak auttaa innokkaasti pakkaamaan, kun edessä olisi muutto noin 1 km päähän nykyisestä sijainnista.

Kankean tottelevaisuuden ja arkitoimien vastapainoksi olisi tarkoituksena lähteä kokeilemaan hiukan jälkeä, kunhan ihmisväki vain ehtii ja edistyy.

9. syyskuuta 2012

Pukimet


Syksyn tullen lenkkeillessä on hyvä muistaa käyttää jotain mahdollisimman näkyvää. Jo ennen oman koiran tuloa vannoin heijastinliivien nimeen, sillä autoillessa ne erottuivat koirien päällä niin mukavasti omaan silmään. Aslakilla on kaapissa jo pidemmän aikaa odotellut Hurtan heijastinliivi, joka taitaa istua päälle oikein hyvin. Liivin lisäksi hihnassa roikkuu vielä Marimekon Bo Boo -heijastin. Pitäisi varmaankin etsiä jotain hihnan toiseenkin päähän... heijastinliivejä ei taida kaapista löytyä, mutta jos edes muita heijastimia.

Nähtäväksi jää kuinka sopuisasti Aslak suostuu liiviä pitämään. Ilme ei ole ollut erityisen ilahtunut, mutta liiviä on testailtu pariin otteeseen ihan muiden mieliksi. Pienempänä Aslakilla oli tapana mennä kyhjöttämään seinän viereen jos sitä jollakin vaatteella kiusattiin. Kuvassa Aslakilla on kasvattajan tekemä villapaita jota pidettiin talvipakkasilla karvattoman vatsan suojana Aslakin ollessa tuollainen maitopurkin kokoinen.



7. syyskuuta 2012

Kaveri


Aslak pääsi mukaan kyläilemään ja leikkimään nätin tiibetinspanieli tyttösen Miinan kanssa.

4. syyskuuta 2012

(koira) rukka


Sunnuntain ohjelmana oli arkitottiksen sijaan tottiksen kaupunkikävely. Koska Aslakin tämän hetkinen käytännön pulma on ehdottomasti ollut hihnassa vetäminen, oli tällainen koulutustuokio meille erittäin hyödyllinen. Tähän mennessä ollaan ehdottomasti päätetty, että ei mitään puolikurkkaria meidän koiralle, että normaalilla solkipannalla mennään ja opetetaan vetämättömyys ilman apuvälineitä. Noh, kouluttaja oli Aslakkia taluttaessaan hiukan eri mieltä... Koira kun on kiskonut hihnassa niin kauan kun sillä on siihen voimat riittäneet, on kaulan lihakset jo sitä luokkaa että vetäminen normaalilla pannalla ei tuota sille minkäänlaista ongelmaa. Näinpä siis suuntasimme ostoksille ja hankimme puolikuristavan kaulapannan.

Panta on rukan mallistoa ja osoittautunut erittäin toimivaksi. Muutaman kiskonnan jälkeen on alkanut Aslak tajuamaan, että vetäminen ei olekaan niin mukava juttu. Rukan tuotteet ovat yleisesti ottaen laadukkaita, joten luottoa löytyy ja silmääkin miellyttää.



(Jälkimmäisestä kuvasta voisi päätellä, että Aslakkia panta ei miellytä yhtä paljon kuin hihnan toista päätä)


1. syyskuuta 2012

11,5 kg

Niin se vaan on meidän kolme kiloinen nyytti kasvanut isoksi, tänään punnittaessa näkyi painoa olevan 11,5 kg (ikää 8 kk). Kunnon vaa'alle päästiin uuden eläinlääkäriasema SAELA:n avajaisissa, joka avasi ovensa ihan tässä meidän kotikulmilla. Käväistiin juomassa ja syömässä kakkukahvit (sekä luut) ja katsastamassa mielenkiintoinen kierros uusiin lääkärin tiloihin ja välineisiin.

Painon karttumisen lisäksi myös henkistä kasvua on saattanut tapahtua, minkä voi päätellä hieman kuva-arkistoja kaivelemalla (kuvassa ikää arviolta n. 3 kk):