''Mä osaan tän mä osaan ton, oon jätkä mahdoton, minimaalinen on määrä mua parempien''

 

 

Luoksetuloponnistus

Tokoa ollaan edelleen treenailtu pari kertaa viikossa. En yhä edelleenkään osaa suunnitella treenejä etukäteen, mutta yritän edelleen ryhdistäytyä siinä.

Viimeksi oltiin helteisessä säässä arkitottelevaisuustreeneissä, missä ensin vähän hengailtiin ja sen jälkeen jäätiin treenaamaan itse tokoa. 

• Pitkästä aikaa hyppyä, ensimmäisellä käskyllä näki kun pienellä koiralla kovin raksutti päässä, mutta hyppäsi kuitenkin ilman toista käskyä ja suoritti loppuun asti nätisti. Otettiin pari toistoa, palkkaus aina seisovasta.
• Kokonaisuudessaan oli kivasti kuulolla, irti treenattiin kaikki liikkeet eikä yrittänytkään lähteä toisten luo. Yhden kerran jäi pieneksi hetkeksi tutustumaan ruohotuppoon.
• Seuraamista kerrankin ilman hihnaa, oikein hyvä. Vasemmalle käännöksiä pitäisi tehdä enemmän, mutta itse jätän aina ne tekemättä, kun niissä herkimmin tippuu kontakti ja tulee ongelmia paikassa. Nyt voisin heittää tuon epäloogisen ajattelun romukoppaan ja ottaa härkää sarvista ja treenata nimenomaan niitä. Mikä siinä onkin niin vaikeaa, että vaikka itse tiedostaa ongelmat, niin ei silti korjaa niitä?
• Liikkeestä seisominen on ollut meillä tehotreenissä, kun se ei ole meinannut sujua. No nyt sujui. Hienosti jäi seisomaan niin ''seiso'' kuin ''maahan'' käskylläkin... Tyypillistä, se mistä on saanut viime aikoina palkkaa, se tarjotellaan kaikkeen. Aslakilla on jotenkin sellainen tyyli, että se paahtaa eteenpäin ylpeänä taidoistaan ja kun tulee käsky niin tekee sellaisella ''tän mä osaan'' ilmeellä jotain, eikä ole edes kuunnellut mitä pyydetään :D Harjoitelkaamme siis tarkkaavaisuutta ja kuulolla oloa ja muistetaan ettei väheksytä sitä varmempaakaan jäävää vaan tehdään nyt tasapuolisesti molempia.
• Luoksetulossa oli nätti koiratyttönen ihan lähettyvillä siihen mihin Aslakin jätin, mutta nätisti odotti ja hienosti tuli.

Paikallaan makaamista on treenattu vaihtelevalla menestyksellä. Helteisen lenkin jälkeen tehtiin metsässä makuu auringon paisteessa, siitä puolen minuutin jälkeen ampaisi minun luokse. Palautin takaisin ja ei mennyt kuin hetki niin kävi haistelemaan ja hajun lumoissa nousi seisomaan. Palautin ja otin lyhyemmällä matkalla pienen hetken ja palkkasin. Käytiin juomassa ja viilentymässä ja vaihdettiin niin, että ei paista aurinko silmiin. Sitten tehtiin uusi, vajaa minuutti ja kesti hyvin. 

Toinen kerta oli viimeisimmässä treenissä, rivissä toisten keskellä. Toisen puolen vierustoveri ei kestänyt ollenkaan maassa, toinen kesti kokoajan rauhassa. 2 minuuttia aikaa, ehkä n. 4 metriä matkaa ja yksi välipalkka, nätisti makasi. Tosin vatkasi toista etujalkaa ihmeellisesti ja oli korvat pään sivulla, hyvinkin luultavasti johtuen maassa olleista muurahaisista.

Kuvat otettu keväällä, kiitosta Leenalle. :)