Salme Mujusen tokokoulutus 2

Viikonloppu meni taas tyypillisesti koirien parissa. Seurallamme oli taas yksi kesän treenien kohokohdista, kun Salme Mujunen oli meitä jälleen opastamassa. Viime kesänähän olimme hänen opissaan Aslakin kanssa ensimmäisen kerran.

Aslakin kanssa oltiin henkilökohtaisessa opetuksessa lauantaina tunnin verran ja tänään olin kymmenestä viiteen kuuntelemassa ja imemässä oppia. Tässä tiivistettynä meidän treeniä:

Aloitettiin juttelemalla ja kertoilemalla hieman kuulumisia, miten on sujunut ja edistynyt meidän yhteiselämä. Aslak sai hetken rauhoittua ihan vaan istuskelemalla.

Ensimmäinen harjoitus liittyi paikkamakuuseen. Mainitsin meidän ongelmakohtana olevan enimmäkseen paikkamakuussa tulevan matkan. Aikaahan Aslakille on tosiaan saatu jo se pari minuuttia kasattua, mutta matkan pidetessä tuntuu liike hajoavan. Salme neuvoi meitä harjoittelemaan ihan erillisena juttunaan matkan ottamista. Laitoin Aslakin maahan ja lähdin ottamaan matkaa haitarina. Aloitin kävelemällä n. 4 metriin, palasin ja annoin palkan, lähdin taas ja etenin aina metrin tai pari enemmän ja heti palasin takaisin. Ideana olisi saada otettua vaikka jopa 40 metriä etäisyyttä niin, että koiralle vaan saadaan tehtyä selväksi, että vaikka lähtisi kuinka kauaksi niin aina tullaan takaisin.

Seuraavaksi katsottiin hieman noutoa. Varsinaisestihan se ei ole meille vielä ajankohtainen liike, mutta koska olen ajatellut sen opettamisen ottavan Aslakin kohdalla aikaa (kantaminen ei ole sille kovinkaan luontaista), niin ajattelin että voisimme pohtia sitä yhdessä. Ensin katsottiin hieman käsien laittoa kuonon ylä ja alapuolelle, jonka tarkoituksena on siis saada taattua koiralle vakaa ja rauhallinen pito. Sitten kaivettiin kuitenkin kapula esiin ja lähdettiin tekemään pitoharjoituksia. Tehtiin vain sekunnin pitoja, jotka sujui mukavasti. Sitten siirryttiin niin, että sama sekunnin pito perusasennossa, edelleen onnistunut. Sitten pyrittiin siihen, että otetaan yksi seuruu askel kapulaa kantaen. Tämä olikin jo haastavampi, mutta alkuun päästiin siinäkin. Aslakilla tahtoi vähän tässä mopo karata käsistä, kun lähdettiin liikkeelle, yritti Aslak pistää leikiksi ja lähteä leikkimään kapulalla. Jatkamme siis pitoharjoituksia ja pyritään pieniin seuruisiin kapula suussa.

Katsastettiin seuraaminen, siinä ei ollut juuri parantamista, kisavalmista kamaa kuulemma.

Luoksetulo, muuten oikein hyvä, mutta sivulle istuminen saisi olla vielä ripeämpi (tulee suoraan sivulle). Tätä hiotaan ihan vain sivulle tulo harjoitusten merkeissä, eli makupalalla kiepsauttelua perusasentoon.

Liikkeestä maahanmenossa ei korjattavaa.

Liikkeestä seisominen: Aslak istui ensimmäisellä yrittämällä, toisella seisoi, mutta ennakoi lopussa perusasennon. Tätä lähdettiin työstämään niin, että itse menen peruuttaen ja koira tulee etupuolella ja siitä otetaan seisomisia, palkkaus selän taa, jotta saadaan sana ehdottoman varmaksi. Lopun perusasennon ennakoimattomuutta harjoitetaan niin, että Aslak seisoo ja itse olen sen etupuolella, otan vaikka yhden askeleen kohti sen kylkeä ja takaisin eteen ja palkka. Ideana se, että saan haitarimaisesti liikkua sen sivulla ja edessä niin, että seisomisessa on kestoa.

Hyppy: muuten ei korjattavaa, mutta lopun perusasennon ennakointi näkyy myös tässä.

Puhuttiin Aslakin palkkaamisesta, kun itse olen puntaroinut sitä ikuista kysymystä, palkatakko lelulla vai eikö palkata. Salme yhtyi mielipiteeseeni siitä, että en palkkaa tokossa lelulla, koska Aslak nousee siitä liikaa. Leikkiä saa ja pitää suhteen parantamiseksi ja ylläpitämiseksi, mutta se ei ole treenikentällä tarpeen vilkkaalle koiralle.

Liikkeitten välejä pohdittiin, koska vaikka treenissäkin Aslak teki todella hyvin, niin vapautettuna ''harmaalla alueella'' se tahtoo lähteä huitelemaan. Nätisti tuli kyllä takaisin kun pyysin, mutta kokeessahan se ei voi lähteä haahuilemaan. Tästä syystä tavoitteena on, että alo-liikkeet ovat yksi suuri kokonaisuus, en varsinaisesti vapauta väleissä. Tätä lähdetään harjoittelemalla ketjuttamalla kaksi liikettä putkeen, mieluiten lopusta alkuun päin (esim. hyppy-seisominen-palkka). Mietin itse sitä kahdenkin liikkeen ketjuttamista jännityksellä, että näinköhän Aslakkia kiinnostaa jos sitä palkkaa ei heti tule. Aslak kuitenkin kuulemma selkeästi nauttii tekemisestä, joten jo itse tekeminen on sen verran palkitsevaa, että pienen ketjuttamisen se kestää.

Kokonaisuudessaan saatiin oikein positiivista palautetta siitä, että Aslak tekee ilolla minulle ja minun kanssa ja yhteistyö on parantunut huomattavasti. Aslak kesti kivasti irti kuulolla, meidän jutellessa istuskeli, makoili ja nuuski, oli hiljaa lähes koko tunnin treenin.

(Nitalle iso kiitos kuvista!)