Paikan päällä mahtavien ohjaajiemme lisäksi ei ollut kuin yksi koirakko meidän lisäksi, joka teki alkuun hiukan tokoa ja lähti sitten jatkamaan eteenpäin, joten saatiin Aslakin kanssa sitten vähän niinkuin yksityisopetusta. Koska aikaa meidän tekemiselle oli normaalia runsaammin, päätettiin ottaa koko toko kaavio paikkamakuuta lukuunottamatta.
Hain Aslakin tokokokeenomaisesti autosta hihnaan ja käytin sen hihnassa tarpeillaan. Tämän jälkeen suunnattiin lähtöruutuun, moikkaamatta ihmisiä. (Useimmitenhan annan sen moikata, ja käydä irti ensin tarpeillaan ja haistella paikkoja.) Otettiin siis hihnassa seuraaminen, vapaana seuraaminen, maahan jättö, seisomaan jättö sekä luoksetulo ja lopuksi vielä estehyppy.
Ennen seuruutuksia innostin Aslakkia tarkoituksella aika korkeaan vireeseen, jotta se keskittyisi täysillä. Tämä näkyi ajoittain pienenä edistämisenä, mutta muuten seuruutukset meni nappiin. Jäävät onnistui mallikkaasti ensimmäisellä yrittämällä, samoin hyppy. Kaikki iloisella ja reippaalla asenteella ilman hölmöilyjä. Mielettömän hyvä treeni siis!
Pienenä erona aikaisempaan treenaamiseen päätin käyttää luoksetulossa käskyä ''seuraa'', mikä siis aina taroittaa meillä sivulle tuloa sekä siinä kulkemista. Aiemmin se on ollut luoksetulossa ''tänne'', mutta koska en kertakaikkiaan osaa olla käyttämättä sitä myös yleisesti arjessa luokse kutsuttaessa (jolloin koiralta ei vaadita perusasentoa, vaan riittää kun tulee luo), niin se ei voi olla liikekäskynä.
Ensi kerrasta lähtien ruvetaankin hiomaan Aslakin kanssa luoksepäästävyyttä, sitähän ongelmaa toki ei ole, etteikö se luokse päästäisi, mutta täytyy harjoitella ahkeraan sitä, että silloin ei voi yrittää kiivetä syliin eikä heittäytyä selälleen eikä muuta vastaavaa.
Treenien jälkeen unilelu suuhun ja nukkumaan |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti