Tokoilemassa

Perjantai (23.8.) lähdettiin heti aamusta treenikentälle tokon pariin.

Alkuun otettiin kolmen koirakon voimin paikkamakuuta. Ensimmäisellä kerralla Aslak kesti alusta ihan hyvin, kunnes alkoi kutittaa lonkan kohdilta ja piti sitten nousta sitä varten istumaan, kävin palauttamassa maahan. Sitten taas kesti hyvin, kunnes ihan yhtäkkiä haukahti ja juoksi luo, tai oikeastaan vähän ohitse ja ajattelin, että vetää ihan pelleilyksi, mutta antoi kiinni ja palautin taas, sitten vielä lyhyt pätkä onnistumisella ja palkkaus.

Sitten Aslak meni huilille autoon ja n. 15-20 min päästä uusiksi paikkamakuuseen. Nyt kesti oikein hyvin, niin kauan ennen kuin viereinen lähti, Aslak katsoi terhakkaana sekunnin sinne ja lähti perään, yritti pistää leikiksi. Palautin torujen kera takaisin paikalleen, minkä jälkeen kesti vaikka toinen nousi uudestaan. Sitten otettiin hetken päästä vielä lyhyt, jotta saataisiin kokonaisuudessaan onnistunut, ja kolmas kerta toden sanoo. Nyt Aslak kesti oikein rauhallisin mielin eikä edes harkinnut nousemista, eli saatiin se onnistunutkin sitten vihdoin sieltä. Palkkasin runsaasti nameilla siinä maassa, jonka jälkeen vapautus pientareelle haistelemaan.

Pienenä huomiona mietin treenin jälkeen omia käsiäni paikkamakuun aikana. Olen aina arponut, että pidänkö niitä ns. ristittynä tuohon eteen vaiko sivuilla. Aiemmin ajattelin, että käsien sivuilla ollessa näytän Aslakin silmään rentoutuneemmalta, mutta sitten totesin, että tämä muistuttaa toisaalta täysin luoksetulon asentoa, nyt siis taidan jatkaa käsiä edessä pitäen.

Tämän jälkeen otettiin vapaana (liinassa) seuraaminen, vähän tuntui jo toistamiseen minusta jätättävän, mutta todettiin sen johtuvan todennäköisesti liinasta, se kun tuonne tappijalkoihin tahtoo osua. Tähän täytyy nyt kiinnittää huomiota, ettei tule ns. pakotetta sen liinan välityksellä väärään paikkaan. Muutoin oikein mallikasta.

Sitten luoksetulo ja maahanmeno, molemmat sujui oikein hyvin. Luoksetulossa palkkana lensi pallo, jäävässä namia ja kehuja.

Viimeisenä liikkeestä seisominen. Nyt ollaan jauhettu tuota maahanmenoa, kun se oli tahtonut unohtua, niin onpa nyt sitten ainenkin se jäänyt sinne korvien väliin, nimittäin tällä kertaa oli sitten ihan vierasta semmoinen seisominen. Millään ei tahtonut sitä sieltä saada, loppujen lopuksi pysähtyen ja hiukan käsi liikkeen kanssa sain jäämään, jolloin palkkaus ja siihen lopetettiin. Nyt sitten täytyy yrittää tätä treenata, mutta myös tehdä aina myöskin se liikkeestä maahan meno. Sitten kun molemmat taas kunnolla hallussa, niin täytyy kaiketi muistaa joka kerta treeneissa tehdä molemmat jäävät jos toisen tekee, ettei toinen jää ainoana mieleen.