Alkuviikosta flunssa alkoi ilmoitella tulostaan, mutta maanantaina ja tiistaina jaksoin vielä raahautua ulkoilemaan. Tiistai iltana tauti kaatoi aika voimattomaksi, joten nyt on kohta pari päivää menty suht toimettomana.
Aslak on siis viettänyt lomaviikkoa treeneistä ja kaikesta muustakin. Yllättävän hyvin se on jaksanut vain kyhjöttää sisällä, eilen oli kyllä ilmakin sellainen, että ei ulkoilu houkuttanut kaksi- eikä nelijalkaisia. Vaikka Aslak ei sinänsä vesisadetta säiky, mutta kova tuuli ja räntäsade saa senkin mukavuudenhalun heräämään, kyllä se ulos lähtee, mutta selkeästi pysyy myös mielellään sisällä. Lyhyillä pissilenkeillä ollaan siis menty.
Tänä aamuna Aslak alkoi kaiketi jo tuumia, että minun makoilut alkaisi riittää. Se kipitteli ympäriinsä ja valitti, mikä kertoo aina siitä, että sen on päästävä juuri nyt ja heti ulos. Pitkän harkinnan jälkeen kaivauduin peittojen alta ja menin päästämään sen ulos - ja Aslak kömpi samalla paikalleni sänkyyn pehmoleluineen päivineen. On se ovela.
Iltaruoka aktivointipallosta, että olisi edes hiukan tekemistä tylsinä päivinä |
Vielä pieni väliaikatieto ruokinta-asioista. Nyt meillä on syöty jo toista viikkoa Canagan nappulaa ja hyvin on edelleen maistunut. Harvemmin tulee kerrottua ruuasta jo koiran läpi tulleena, mutta kerronpa nyt senkin, että jätösten määrä ei ole juurikaan muuttunut, eli raakaruualla sekä tällä nappulalla jätökset ovat inhimillisen kokoisia, mikä omalta osaltaan kertoo varmasti ruuan imeytyvyydestä. Ruoka on tullut vaivattomasti ulos, mutta vatsa ei ole mennyt löysälle. Lupaavalta siis näyttää. Aika näyttää kuinka se tulee sopimaan esimerkiksi iholle ja turkille jne.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti