25. lokakuuta 2013

Siivouspäivä


Edelleen tässä talossa on menty hieman hitaammalla rytmillä, kipeä jalka tosiaan tämän viikon alkupuolella vaihtui sitten karmeaksi flunssaksi, nyt alkaa kuitenkin jo pikkuhiljaa ehkä tauti väistyä. Tänään jaksettiin jopa kaivaa siivousvälineet esiin.

Se miksi kerron Aslakin kuulumisissa siivoamisesta, liittyy sen vihaan imuria kohtaan. En tulkitsisi sen pelkäävän imuria, mutta se on silti vähintäänkin avaruudesta tullut ihmetys ja koska me ihmiset ollaan niin tyhmiä, että kosketetaan sitä, niin Aslakin kaiketi pitäisi yrittää se karkoittaa.

Imurin karkoitusyritykset ilmenevät siis niin, että Aslak hyökkii imuria kohti ja päästää olevinaan vakuuttavia murärmur ääniä. Nämä ottelut ovat päättyneet kutakuinkin 6-0 Aslakin voitoksi, nimittäin imuri on tällä hetkellä kasassa teippailtuna. Laiska omistaja on monesti pistänyt Aslakin autoon siivouksen ajaksi, mutta tänään otettiin sitten itseämme niskasta kiinni. Ensin Ville imuroi suurimman osan asuntoa ja Aslakin kanssa makoiltiin toisessa huoneessa. Ensin piti vähän kiljahdella, onhan se isäntä sen hirmuliskon kanssa toisellapuolella, mutta sitten rauhoittui makaamaan ja mököttämään. 

Viimeisen osion imuroin Aslakin kanssa, kaverinamme namipurkki. Annoin nameja imurin päältä ja palkkailin sitä vähän väliä rauhallisesta käytöksestä ja katseesta minuun. Selvittiin ilman ainoatakaan hyökkäystä imuriin. Näitä kun vain jaksaisi nyt tehdä useita, niin Aslak varmasti rauhoittuisi ja ystävystyisi tuon ärsyttävän pedon kanssa.
Myös lattioiden pyyhkiminen/luuttuaminen aiheuttaa samaa hyökkäilyä, hiukan lievempänä tosin. Katuharja kuuluu myös tähän kategoriaan. Olen lukenut muidenkin paimenkoirien omistajien kirjoituksia samasta aiheesta, en tiedä onko tuo sitten jokin saalistusvietin aste tai paimentamiseen liittyvä piirre (imurin kohdalla yhditettynä ärsytykseen ja epäluuloon), mutta jokatapauksessa siinä köyhtyy lompakko siivousvälineitä uusiessa ja siivoaminen on aika hidasta puuhaa. Täytyy siis harjoitella tätä, jotta imurista tulisi kaveri. 

(Täytyy vielä sanoa, jos joku miettii miksi en yksinkertaisesti kiellä sitä tekemästä niin: siitäkös se vasta yltyy, kun komennan.)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti