Ensin pientareelle tarpeilleen, sitten vaan hieman virran purkua luvallisella juoksemisella, käsittämätöntä kuinka koira voikaan nauttia pelkästään juoksemalla ympyrää. Toisen kerran Aslakin elämän aikana itse tein pahan mokan, nimittäin unohdin sille juoksemisen ajaksi pannan kaulaan, ja pannan ketju meni varpaiden väliin. Pysähtyi kuitenkin nopeasti onneksi odottamaan, että kävin irroittamassa pannan. Jospa tästä lähtien muistaisi, että pantoja ei jätetä irti ollessa kaulaan! Onneksi selvittiin säikähdyksellä.
- Pienen tuulettelun jälkeen otettiin hihnatta seuraamista. Pari kertaa otti katsekontaktia ruohonjuuriin, muuten oikein nättiä seuraamista.
- Sitten luoksetulo, hiukan taas törmäsi, mutta pikku vikoja, pallon kanssa juhlittiin.
- Liikkeestä seisominen, pieni käsiapu, nätisti pysähtyi, palkka heti takaisin tullessa.
- Liikkeestä maahanmeno, täydellisesti tippui heti, palkkaus maahan heti takaisin tullessa.
Pallo palkkaa käytetään nykyään lähinnä vain luoksetulossa (nostaa muissa vähän liikaakin) ja silloin tällöin seuraamisessa. Seuraamista pallolla palkatessa tulisi muistaa, että en ikinä enää koskaan heitä palloa eteenpäin, vaan aina sivulle tai taakse, sillä ''etuilua'' seuraamisessa tahtoo tulla helposti muutenkin vietin noustessa.
Loppuun otettiin paikkamakuu. Aikana 2 min, matkaa n. 15 metriä (uskalsin ottaa 5 metriä lisää matkaa kun ei ollut ihmeemmin häiriötä, lukuunottamatta kentällä olevaa isäntää, sekin on kyllä monesti paha häiriö). Todella rauhallisessa mielentilassa makoili, jopa leuan painoi hetkeksi maahan, mikä nyt ei ehkä ole se unelmien asento, mutta Aslakin kohdalla rauhallisuus asennosta riippumatta on aina täydellistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti