Meidän talossa on ihmiset maannut sängynpohjalla viimeisen viikon ajan, joten pienen göötanmaalaisen elämä on ollut jokseenkin tylsää. Perus pissilenkit on toki hoidettu ja paristi on päässyt vähän irroittelemaan lelun kanssa lumihankeen, mutta that's it. Siksipä on pitänyt yrittää keksiä sisällä vähän puuhaa. Iltapalaksi tarjottavat lihat on syöty aktivointilelujen sisästä ja sen lisäksi ollaan taas muistuteltu mieliin alkeita parista tokoliikkeestä, joita alettiin joskus aiemmin harjoittelemaan.
Kaukokäskyt: Aslak on aina mestari viemään ongelmat ihan uudelle tasolle. Yleensä kaukokäskyjen ongelmana on joko eteneminen tai pakittaminen. Mutta Aslakpa sotkee rintamasuuntaansa. Jokaisella siirrolla se onnistuu kääntämään kroppaansa jotenkin selittämättömällä ketteryydellä suuntaan x, säilyttäen kuitenkin suurin piirtein oikean paikan? Täytynee ottaa istumaan nousuja ihan läheltä imuttamalla, että saataisiin korjattua siihen sitä ajatusta, että tarkoitus on hillitysti nostaa itsensä istuvaan asentoon pelkillä etutassuilla, ei heilauttaa koko kroppaa sillä voimalla, että ei tiedä onko se sen jälkeen enää kuono vai häntä joka osoittaa ohjaajaa kohden.
Kapulan pito: (näkyypä ihan tälläisenään muuten olevan uusissa tokosäännöissä). Pyyhin pitkästä aikaa pölyt meidän noutokapulasta. Tarjosin kapulaa Aslakille. Hetken aikaa se vilkuili minua ja kapulaa ja saatoin kuulla kun herne etsi kaveriaan. Sitten se tarttui kun tarttuikin kapulaan, ihan hiljaa ja nätisti ja piti sitä napakasti. Kolme toistoa otettiin, kaikki hyviä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti