Joensuu KV

Eilen pakattiin jälleen pari pikkukoiraa autoon ja lähdettiin pyörähtämään näyttelykehässä, tällä kertaa suuntanamme Joensuu. Ilma oli hieno, suht kuuma, muttei kuitenkaan ihan liian helle koirille. Näyttelypaikalle saapuessamme Aslakin piti taas ensimmäinen vartti vetää kuin juhtahärkä hajujen perässä, mutta sen jälkeen rauhoittui mukavasti. Näyttelykehän laidalla istuskellessamme se vain makoili varjossa, mitä nyt välillä piti vähän ohi menijöille haukahdella, mutta kokonaisuudessaan oli tosi nätisti ja rauhassa.

Meille tuli toissapäivänä viimetipassa tuomarimuutos ja göötit arvostelikin Paavo Mattila. Aslak esiintyi minusta todella hienosti, paremmin kuin aikoihin. Ravasi kauniisti, seisoi nätisti ja piti hännän ja korvatkin skarppina, oli selkeästi iloinen kehässä, häntä heilui ja malttoi keskittyä. Sai olla todella tyytyväinen. Ja hieno esiintyiminen tuottikin tulosta, lukuisten kehässä kierrettyjen kierrosten jälkeen Aslak korjasi niinkin kivan potin, kuin: VAL ERI VAK1 SA PU1 CACIB VSP

Näyttelyn jälkeen suunnattiin vielä muualle treffaamaan sukulaisgöötit, mukana oli sisaruksia kolmesta yhdistelmästä samalta emältä, Eve ensimmäisestä, Aslak toisesta ja Martta & Väinö edustivat kolmatta. Niitä on kyllä hauska seurata kun päästään metsään, ovat jotenkin niin elementissään vapaana juostessaan. Aslak on siitä erikoinen, että vaikka tahtoisi aina kaikkien toisten koirien seuraan, niin ei se lähde kuitenkaan paineihin mukaan, touhuilee omiaan ja katsoo kun muut leikkii, vähän juoksee mukana. 

Myös korvat ja käytöstavat olivat meinanneet ensin unohtua näyttelypaikalle, kun Aslak säntäsi autosta ilman lupaa ja juoksi hetken ympyrää muut villiten, täysin ilman kuuloaistia. Kyllä ne korvatkin sitten lopulta löytyi, mutta oli ilmeisesti ylpistynyt hienosta esiintymisestään, niin piti ottaa vähän omia vapauksia. Vielä tänäänkin se koki olevansa ylemmistöä, herkutellen omin lupineen kissan kanssa broilerinfileepihvit kermakastikkeessa.

Näyttelystä kotia kohti ajellessamme vilkuilin tapani mukaan kalenteria, että mitäs seuraavaksi. Ja järkytyin kun tajusin, että meillä ei ole pariin kuukauteen yhtään näyttelyä eikä juuri mitään muutakaan menoa! Nyt pitää äkkiä keksiä jostain kalenterin täytettä. ;)