Täällä on eletty arkea kukin tavallaan. Allekirjoittanut sai ylioppilaskirjoitukset tältä erää ohitse ja toinen kahdella jalalla kulkeva palasi uudestaan koulun penkille. Kissa keskittyy nauttimaan kevätauringosta ja ruuasta. Aslak yrittää selkeästi samaa tyyliä kissan kanssa, sillä eilen se hyppäsi keittiön tasolle jossa kissa söi ruokaansa - eikä ihan mahtunut... Rytinällä tuli koira alas ilman herkkuja, onneksi ei tainnut pahemmin sattua.
Harrastus puoli on lähinnä koostunut viime aikoina arkitottelevaisuudesta. Toko harjoittelu on hiukan vähemmällä ollut, sillä Aslak on ollut eri aaltopituudella, eli hajujen ihmeellisessä maailmassa. Sitäkin on kuitenkin harjoiteltu säännöllisen epäsäännöllisesti.
Uudempana juttuna on oltu kaupungin vilinässä kävelemässä, ensin markkina aikaan itsekseen, eilen harrastus porukalla ja tänään taas itsekseen. Vetämättömyyttä hihnassa on kovasti harjoiteltu, kaupungin kovemmatkaan äänet tai oudommatkaan pinnat eivät tuota ihmetystä, mutta hihnakävelyyn tuo omaa haastettaan hajujen paljous ja kaupungin vilinä. Vielä emme juhli, mutta jonkin asteista edistystä hihnakävelyyn voisi olla havaittavissa. Reilun kymmenen muun koirakon kanssa kävely eilen veti Aslakin niin kierroksille, että alussa piti hyvä tovi vetää mikä lihaksistosta lähti ja uutena ihanana tapana ottaa tuo haukkuminen tähänkin hommaan: vuorotellen katsasteli koiria ja ihmisiä ja kaikille piti jutella. Tovin käveltyämme hihna alkoi hieman löystyä ja mallikelpoisen saksanpaimenkoiran rinnalla kävely alkoi hieman hidastaa Aslakinkin vauhtia. Kovasti tuota nyt harjoitellaan, jotta olisi sitten kesällä mukavempi reissata ja käydä ihmisvilinässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti